Mikä on ammattijärjestön tehtävä?

Kesä on siitä mukavaa aikaa, että silloin on mahdollisuus syventyä erilaisten tekstien ja teosten lukemiseen. Joskus kuitenkin eteen tulee opuksia, joita ei olisi koskaan halunnut kohdata tai uskoa todeksi. Törmäsin sattumalta OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan vuonna 2014 kirjoittamaan Koulutuksen suurvalta tienhaarassa -teokseen, joka pisti miettimään monia asioita. Tässä on linkki kyseiseen teokseen, jotta halukkaat voivat itse tutustua siihen ja tehdä omat tulkintansa:

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2014/03/Koulutuksen-suurvalta-tienhaarassa.pdf

Suosittelen opettajien edunvalvonnasta ja työaikajärjestelmistä kiinnostuneita lukemaan ainakin sivut 63-68 sekä sivun 82. Mielenkiintoista luettavaa löytyy toki näidenkin sivujen ulkopuolelta. Teos on jo viisi vuotta vanha ja on mahdollista, että kirjoittaja ajattelee asiasta tällä hetkellä täysin eri tavalla. Hän saattaa jopa olla vuosityöaikakriitikko tai asian suhteen neutraali. Toisaalta tässäkin esille nouseva ajatusmaailma tukee jo aikaisemmin esittämääni väitettä, jonka mukaan vuosityöaikaa ajavat eteenpäin OAJ yhdessä KT:n kanssa, opettajiston mielipiteestä välittämättä. Miltä kuulostavat riviopettajan korvissa seuraavat lainaukset kyseisestä opuksesta?

1) Opettajan työhön liittyy siis nykyään hyvin paljon ja aina enemmän muuta kuin oppituntien pitoa. Usein kuulen opettajilta, että työ on raskasta ja kiireistä. Arki on täynnä haastavia vanhempia, suunnitteluvelvoitteita ja uutta opetussuunnitelmaa. ”Eikö me saataisi vaan rauhassa opettaa?”. Kaikki tiedämme, että sellainen maailma ei enää palaa, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Opettajien työn luonne on muuttunut pysyvästi. Tosiasiassa on paljon, ellei enemmistö opettajia, jotka haluavat ottaa kokonaisvastuuta, kehittää työtään ja toivovat enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen ja mahdollisuutta huomioida jokaista yksilöinä.

2) Osa opettajista tekee silti kaiken työn, jopa enemmän silkasta innostuksesta ja palosta työtään kohtaan. Osa puolestaan on ajat sitten tietoisesti lakannut tekemästä yhtään ylimääräistä. Nykyinen järjestelmä suosii niitä, jotka menevät sieltä, mistä aita on matalin, salliessaan tilanteen, jota ei voi sanoa oikeudenmukaiseksi eikä kenenkään kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

3) Onko vastuu ratkaisun löytämiseksi yksinomaan työmarkkinaosapuolilla? Vai osataanko nähdä uudistuksen suuremmat yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset ulottuvuudet ja suoranaiset hyödyt?

4) Työaikajärjestelmän muutos olisi iso toimintakulttuurin muutos, joka mahdollistaisi mm. uudet toimintatavat ja vastuut, osaamisen kehittämisen uudelta pohjalta ja toimenkuvien henkilökohtaistamisen. Sellainen uudistus ei olisi vain työmarkkinapolitiikkaa, vaan mitä suurimmassa määrin koulutuspoliittinen uudistus. Jokaisen lainmuutoksen yhteydessä ei jatkossa tarvitsisi miettiä, miten toimenpiteet sovitetaan opettajan työaikaan, jotta tavoitteessa päästään maaliin.

5) Uudistuksen toteuttaminen on erittäin vaikeaa, ja siihen liittyy monia avoinna olevia kysymyksiä. Kuka voittaa ja kuka häviää? Säilyykö jako luokanopettajiin ja aineenopettajiin myös tulevaisuudessa vai siirrytäänkö samalla enemmän ilmiöpohjaiseen opiskeluun ja tiimiopettajuuteen?

6) En usko, että suomalainen koulu voi uudistua tulevaisuuden kouluksi ilman työaikajärjestelmän perinpohjaista uudistamista.

 

Kirjoittaja siis kokee, että jopa enemmistö opettajista suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti. Tämähän on suorastaan imartelevaa. On myös ilmeisesti väärin toivoa, että saisi keskittyä mahdollisimman paljon siihen, mitä varten on koulutettu ja palkattu eli opettamiseen. On toki myös tarpeen OAJ:n edustajalta nuhdella opettajia, jotka eivät tee ylimääräistä työtä. Jotenkin olen OAJ:n vuosityöaikakiimailijoiden puheesta saanut käsityksen, että vuosityöajan tarkoitus on nimenomaan päästä eroon tästä ”ylimääräisestä” työstä. Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, tarkoitus ei suinkaan ole se. Tarkoitus on repiä opettajan selkänahasta viimeinenkin pala irti ja luoda järjestelmä, jolla tätä voi ajallisesti tarkkailla. Hienointa asiassa on se, että opettajalle voi maksaa pienempää palkkaa kuin aikaisemmin.

Lainaukseen numero 5 on helppo löytää vastaus. Vuosityöaikajärjestelmässä häviäjiä ovat opettajat ja sitä kautta tietenkin myös oppilaat. Voittajia ovat palkanmaksajapuoli sekä uudistusfantasioitaan ja itseään peilistä ihailevat erityisasiantuntijakonsultit. Onko joku oikeasti kuullut yhdenkään opettajan toivovan, että esimerkiksi oppiaineista luovuttaisiin?

Suomalainen koulu uudistuu jatkuvasti, eikä sen uudistaminen vaadi opettajan työaikajärjestelmän täydellistä muuttamista. Opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli takaa opettajalle autonomian ja sitä kautta motivoivan työn. Opv-malli ei ole täydellinen, ja edunvalvonnassa pitäisikin pyrkiä sen kehittämiseen eikä luovuttaa työantajapuolen edessä.

Vaikka laiska ja muutosvastarintainen opettajisto OAJ:n toimiston mestaripedagogeja saattaakin ärsyttää, pitäisi ymmärtää, mikä on ammatti- ja edunvalvontajärjestön tehtävä. Sen tehtävä on suojella ja valvoa jäsenistönsä etuja. Kuten on huomattu, vuosityöaikakokeiluihin on lähtenyt mukaan erittäin vähän kouluja. Aineenopettajien puolella kannatusta ei ole nimeksikään, ja alakoulujen kokeilutulokset ovat surullista luettavaa, vaikka niihin on satsattu kokeilutuloksia väärentävää lisärahaa. Ammatillisen puolen opettajat ovat kertoneet, kuinka heidän palkkansa on vuosityöaikaan siirtymisen jälkeen laskeneet ja lomarahoissakin on menty alaspäin entiseen verrattuna. Ei kuulosta edunvalvonnalta. Vuosityöaika on virhe, jonka voi tehdä vain kerran. Sen jälkeen paluuta ei ole.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole osoittaa sormella teoksen kirjoittajaa, joka on ammattitaitoinen ja työhönsä intohimoisesti suhtautuva ihminen. Haluan vain tuoda esille huoleni siitä, mitä opettajien edunvalvontakentällä  vuosityöajan suhteen tapahtuu. En ymmärrä, miksi OAJ ajaa eteenpäin työaikamallia, joka hyödyttää ainoastaan palkanmaksajapuolta. Ehkä ajatuksen taustalla on jotain poliittista, mutta käsittämättömältä tämä tilanne tällä hetkellä tuntuu. 

juvehvilainen
Helsinki

FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, luottamusmies, HOAY:n hallituksen jäsen ja OAJ:n valtuutettu. Kirjoitukseni edustavat vain ja ainoastaan omaa mielipidettäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu