Juho Vehviläinen Kieli on, sopii sanoa.

Mikä on ammattijärjestön tehtävä?

Kesä on siitä mukavaa aikaa, että silloin on mahdollisuus syventyä erilaisten tekstien ja teosten lukemiseen. Joskus kuitenkin eteen tulee opuksia, joita ei olisi koskaan halunnut kohdata tai uskoa todeksi. Törmäsin sattumalta OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan vuonna 2014 kirjoittamaan Koulutuksen suurvalta tienhaarassa -teokseen, joka pisti miettimään monia asioita. Tässä on linkki kyseiseen teokseen, jotta halukkaat voivat itse tutustua siihen ja tehdä omat tulkintansa:

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2014/03/Koulutuksen-suurvalta-tienhaarassa.pdf

Suosittelen opettajien edunvalvonnasta ja työaikajärjestelmistä kiinnostuneita lukemaan ainakin sivut 63-68 sekä sivun 82. Mielenkiintoista luettavaa löytyy toki näidenkin sivujen ulkopuolelta. Teos on jo viisi vuotta vanha ja on mahdollista, että kirjoittaja ajattelee asiasta tällä hetkellä täysin eri tavalla. Hän saattaa jopa olla vuosityöaikakriitikko tai asian suhteen neutraali. Toisaalta tässäkin esille nouseva ajatusmaailma tukee jo aikaisemmin esittämääni väitettä, jonka mukaan vuosityöaikaa ajavat eteenpäin OAJ yhdessä KT:n kanssa, opettajiston mielipiteestä välittämättä. Miltä kuulostavat riviopettajan korvissa seuraavat lainaukset kyseisestä opuksesta?

1) Opettajan työhön liittyy siis nykyään hyvin paljon ja aina enemmän muuta kuin oppituntien pitoa. Usein kuulen opettajilta, että työ on raskasta ja kiireistä. Arki on täynnä haastavia vanhempia, suunnitteluvelvoitteita ja uutta opetussuunnitelmaa. ”Eikö me saataisi vaan rauhassa opettaa?”. Kaikki tiedämme, että sellainen maailma ei enää palaa, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Opettajien työn luonne on muuttunut pysyvästi. Tosiasiassa on paljon, ellei enemmistö opettajia, jotka haluavat ottaa kokonaisvastuuta, kehittää työtään ja toivovat enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen ja mahdollisuutta huomioida jokaista yksilöinä.

2) Osa opettajista tekee silti kaiken työn, jopa enemmän silkasta innostuksesta ja palosta työtään kohtaan. Osa puolestaan on ajat sitten tietoisesti lakannut tekemästä yhtään ylimääräistä. Nykyinen järjestelmä suosii niitä, jotka menevät sieltä, mistä aita on matalin, salliessaan tilanteen, jota ei voi sanoa oikeudenmukaiseksi eikä kenenkään kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

3) Onko vastuu ratkaisun löytämiseksi yksinomaan työmarkkinaosapuolilla? Vai osataanko nähdä uudistuksen suuremmat yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset ulottuvuudet ja suoranaiset hyödyt?

4) Työaikajärjestelmän muutos olisi iso toimintakulttuurin muutos, joka mahdollistaisi mm. uudet toimintatavat ja vastuut, osaamisen kehittämisen uudelta pohjalta ja toimenkuvien henkilökohtaistamisen. Sellainen uudistus ei olisi vain työmarkkinapolitiikkaa, vaan mitä suurimmassa määrin koulutuspoliittinen uudistus. Jokaisen lainmuutoksen yhteydessä ei jatkossa tarvitsisi miettiä, miten toimenpiteet sovitetaan opettajan työaikaan, jotta tavoitteessa päästään maaliin.

5) Uudistuksen toteuttaminen on erittäin vaikeaa, ja siihen liittyy monia avoinna olevia kysymyksiä. Kuka voittaa ja kuka häviää? Säilyykö jako luokanopettajiin ja aineenopettajiin myös tulevaisuudessa vai siirrytäänkö samalla enemmän ilmiöpohjaiseen opiskeluun ja tiimiopettajuuteen?

6) En usko, että suomalainen koulu voi uudistua tulevaisuuden kouluksi ilman työaikajärjestelmän perinpohjaista uudistamista.

 

Kirjoittaja siis kokee, että jopa enemmistö opettajista suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti. Tämähän on suorastaan imartelevaa. On myös ilmeisesti väärin toivoa, että saisi keskittyä mahdollisimman paljon siihen, mitä varten on koulutettu ja palkattu eli opettamiseen. On toki myös tarpeen OAJ:n edustajalta nuhdella opettajia, jotka eivät tee ylimääräistä työtä. Jotenkin olen OAJ:n vuosityöaikakiimailijoiden puheesta saanut käsityksen, että vuosityöajan tarkoitus on nimenomaan päästä eroon tästä ”ylimääräisestä” työstä. Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, tarkoitus ei suinkaan ole se. Tarkoitus on repiä opettajan selkänahasta viimeinenkin pala irti ja luoda järjestelmä, jolla tätä voi ajallisesti tarkkailla. Hienointa asiassa on se, että opettajalle voi maksaa pienempää palkkaa kuin aikaisemmin.

Lainaukseen numero 5 on helppo löytää vastaus. Vuosityöaikajärjestelmässä häviäjiä ovat opettajat ja sitä kautta tietenkin myös oppilaat. Voittajia ovat palkanmaksajapuoli sekä uudistusfantasioitaan ja itseään peilistä ihailevat erityisasiantuntijakonsultit. Onko joku oikeasti kuullut yhdenkään opettajan toivovan, että esimerkiksi oppiaineista luovuttaisiin?

Suomalainen koulu uudistuu jatkuvasti, eikä sen uudistaminen vaadi opettajan työaikajärjestelmän täydellistä muuttamista. Opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli takaa opettajalle autonomian ja sitä kautta motivoivan työn. Opv-malli ei ole täydellinen, ja edunvalvonnassa pitäisikin pyrkiä sen kehittämiseen eikä luovuttaa työantajapuolen edessä.

Vaikka laiska ja muutosvastarintainen opettajisto OAJ:n toimiston mestaripedagogeja saattaakin ärsyttää, pitäisi ymmärtää, mikä on ammatti- ja edunvalvontajärjestön tehtävä. Sen tehtävä on suojella ja valvoa jäsenistönsä etuja. Kuten on huomattu, vuosityöaikakokeiluihin on lähtenyt mukaan erittäin vähän kouluja. Aineenopettajien puolella kannatusta ei ole nimeksikään, ja alakoulujen kokeilutulokset ovat surullista luettavaa, vaikka niihin on satsattu kokeilutuloksia väärentävää lisärahaa. Ammatillisen puolen opettajat ovat kertoneet, kuinka heidän palkkansa on vuosityöaikaan siirtymisen jälkeen laskeneet ja lomarahoissakin on menty alaspäin entiseen verrattuna. Ei kuulosta edunvalvonnalta. Vuosityöaika on virhe, jonka voi tehdä vain kerran. Sen jälkeen paluuta ei ole.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole osoittaa sormella teoksen kirjoittajaa, joka on ammattitaitoinen ja työhönsä intohimoisesti suhtautuva ihminen. Haluan vain tuoda esille huoleni siitä, mitä opettajien edunvalvontakentällä  vuosityöajan suhteen tapahtuu. En ymmärrä, miksi OAJ ajaa eteenpäin työaikamallia, joka hyödyttää ainoastaan palkanmaksajapuolta. Ehkä ajatuksen taustalla on jotain poliittista, mutta käsittämättömältä tämä tilanne tällä hetkellä tuntuu. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Pari juttua mihin kiinnitin huomion.

"Opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli takaa opettajalle autonomian ja sitä kautta motivoivan työn."

Olen sitä mieltä, että todellisuudessa opettajan autonomia on OPV:ssä hyvinkin rajattua ja ei se siitä muutu toisenlaisessa työajassa. Se joka väittää opettajan työn olevan täysin autonominen huijaa itseään ja toisia.
Tai sitten kyseinen henkilö ei pahemmin OPSista välitä eikä koulun yhteisistä käytänteistä.

Se mitä olen tietyltä sivulta lukenut OPV mallin kehittämiseen liittyen on yksinkertaisesti ollut että korkeimpia opetusvelvollisuuksia pitäisi laskea. Toinen huomioni on ollut, että pitäisi saada korvaus asiakirjojen teosta, mikä on ihan oikein. OPV mallissahan tuot toteuttettaisiin kuten pöllön pyyhkimiskorvauskin. Annetaan esim. 1 opv papreiden teosta mikä voi jonkun kohdalla vastata työmäärää mutta toisen kohdalla ei. LV korvaus hyvä esimerkki siitä että se todellakaan vastaa aina sitä työmäärää mitä tehdään.

Miksi yläkouluja ei ole kokeilussa mukana? Tuohon on parikin syytä joista yksi on se että uutta OPSia ei ole vieläkään viety koko yläkoulun läpi. Toinen on myös että en itse tiedä yhtään yläkoulua johon sitä olisi edes tarjottu.

Koska tätä sivua lukevat tietyn somesivuston henkilöt niin ilmaisen tässä kohtaa ihmetyksen miten he kokevat negatiivisena OAJ:n olon SuomiAreenalla. Tuolla on OAJ ollut jo usean vuoden ajan, kertomassa ihmiselle koulutyöstä yms. paikallisten aktiivien toimesta.
Paikalla on aina ollut myös muita ammattiliittoja, siellä ilmeisesti pidetään tilaisuutta hyvänä paikkana ajaa omaa asiaansa.

Kuten joskus totesin OPV systeemin paras puoli on se, että jos oikein saa asiat sovittua ei opetusta tarvitse pitää maliskuun ja elokuun välisenä aikana.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

"Olen sitä mieltä, että todellisuudessa opettajan autonomia on OPV:ssä hyvinkin rajattua ja ei se siitä muutu toisenlaisessa työajassa. Se joka väittää opettajan työn olevan täysin autonominen huijaa itseään ja toisia."

Olet oikeassa, ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Tarkoitin opettajan autonomiaa siihen nähden, missä ja milloin oppituntien ulkopuolinen työ tehdään. Opetussuunnitelmahan antaa melko tarkat raamit opettajan pedagogiseen työhön ja hyvä niin, että esimerkiksi arviointi pysyy edes jossain määrin vertailukelpoisena.

"Miksi yläkouluja ei ole kokeilussa mukana? Tuohon on parikin syytä joista yksi on se että uutta OPSia ei ole vieläkään viety koko yläkoulun läpi. Toinen on myös että en itse tiedä yhtään yläkoulua johon sitä olisi edes tarjottu."

Tämä ei pidä paikkaansa. Vuosityöaikakokeilusta on äänestetty lukuisissa yhtenäisissä peruskouluissa ja siitä on myös kieltäydytty ennen äänestämistä.

"Se mitä olen tietyltä sivulta lukenut OPV mallin kehittämiseen liittyen on yksinkertaisesti ollut että korkeimpia opetusvelvollisuuksia pitäisi laskea. Toinen huomioni on ollut, että pitäisi saada korvaus asiakirjojen teosta, mikä on ihan oikein. OPV mallissahan tuot toteuttettaisiin kuten pöllön pyyhkimiskorvauskin. Annetaan esim. 1 opv papreiden teosta mikä voi jonkun kohdalla vastata työmäärää mutta toisen kohdalla ei. LV korvaus hyvä esimerkki siitä että se todellakaan vastaa aina sitä työmäärää mitä tehdään."

Eihän opv-malli estä esimerkiksi tietyn rahasumman maksamista per tehty pedagoginen asiakirja. Se ei myöskään estä esimerkiksi "lisätyö"-nimikkeen neuvottelemista. Sillä tavalla voitaisiin maksaa selkeästi opetustyöhön kuulumattomista tehtävistä tai esimerkiksi hankkeista.

"Koska tätä sivua lukevat tietyn somesivuston henkilöt niin ilmaisen tässä kohtaa ihmetyksen miten he kokevat negatiivisena OAJ:n olon SuomiAreenalla. Tuolla on OAJ ollut jo usean vuoden ajan, kertomassa ihmiselle koulutyöstä yms. paikallisten aktiivien toimesta.
Paikalla on aina ollut myös muita ammattiliittoja, siellä ilmeisesti pidetään tilaisuutta hyvänä paikkana ajaa omaa asiaansa."

Uskon, että kritiikki kohdistuu lähinnä tähän pop up -kouluun, joka on luultavasti aika kaukana nykykoulun todellisuudesta.

"Kuten joskus totesin OPV systeemin paras puoli on se, että jos oikein saa asiat sovittua ei opetusta tarvitse pitää maliskuun ja elokuun välisenä aikana."

Tähän olen muistaakseni aikaisemminkin vastannut. Peruskoulussa ollaan oppilaiden kanssa kevätjuhlaan saakka. Oppitunteja on yleensä vielä viimeisellä viikollakin ja erityispäivinäkin kaikki opettajat ovat jonkin ryhmän mukana, vaikkei omaa valvontaluokkaa olisikaan. Voisitko havainnollistaa, miten tuo mainitsemasi tilanne on mahdollinen?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Vastaus kysymykseesi.

!5 kurssia äidinkieltä lukiossa, mitkä sijoittuvat 5-jaksojärjestelmässä kolmeen ensimmäiseen jaksoon tarkoittaa, että opettajalle maksetaan 16.5 opv eli peruspalkka plus puolikurssia siihen päälle. Toki YO-kirjoitukset tulevat siihen päälle ja korjaukset mistä maksetaan vielä erikseen.

Perusopetuksessa on osa kouluista siirtynyt 75min oppitunteihin, mikä luo sellaisen tilanteen, että opettaja jolle maksetaan 60 min mukaan hyötyy lyhyemmällä työajalla toisin sanoen hänelle maksetaan tekemättömästä työstä.
Saa nähdä milloin työnantaja haluaa tuohon puuttua, itse järjestelmä on hyvä sillä jos sopivasti tunnit osuvat kohdalleen koululla ei tarvitse käydä viitenä päivänä viikossa.

"Tämä ei pidä paikkaansa. Vuosityöaikakokeilusta on äänestetty lukuisissa yhtenäisissä peruskouluissa ja siitä on myös kieltäydytty ennen äänestämistä."

Mielenkiintoista, väität siis että uuden OPSin sisään ajaminen ja siellä olevat monialaiset opinnot eivät ole vaikuttaneet siihen, että koulut eivät ole lähteneet kokeiluun? Itse olisn tästä asiasta toista mieltä ja kuten siitä mitä minä tiedän ja mitä en tiedä sanoessani etten tiedä yhtään yläkoulua, jotka olisivat edes tosissaan miettineet kokeiluun lähtemisestä.

"Eihän opv-malli estä esimerkiksi tietyn rahasumman maksamista per tehty pedagoginen asiakirja. Se ei myöskään estä esimerkiksi "lisätyö"-nimikkeen neuvottelemista. Sillä tavalla voitaisiin maksaa selkeästi opetustyöhön kuulumattomista tehtävistä tai esimerkiksi hankkeista."

Hankkeista saa jo normaalisti korvauksen.

En tiedä, miksi työnantaja rupeaisi erikseen maksamaan omaehtoisesti asiakirjojen teosta, koska nyt niiden teko kuuluu yksinkertaisesti virkavelvollisuuksiin.

OPV-systeemissä on muutamia hauskoja yksityiskohtia kuten esim. se että jos OPV ei tule täyteen oppitunneista ja se jää vajaaksi yhden tunnin OPV:stä tässä tapauksessa päälle annetaan LV tehtävä mikä on normaalisti yläkoulussa 1,4, niin on se tässä tapauksessa 1.

Se krittiikki on kyllä kohdistunut siihen, että OAJ on mukana Suomiareenalla, ei pop up kouluihin. Esim. vuosia sitten käsityönainejärjestöt menivät itse omatoimisesti Suomiareenan touhuihin mukaan, estääkseen aineensa alasajoa. Olen huomioinut että lähinnä haluttaisiin lakkoilla, kuin vaikuttaa muilla keinoin. Jos en väärin muista, niin lakkopäivät siirtävät opetusta toiseen ajankohtaan.

Tilaisuudessa, missä ovat osallisena muut julkisenpuolen ay-toimijat olisi erittäin merkillistä, jos OAJ sieltä puuttuisi. Itse pitäisi poissaoloa sellaisena, että ei ole halua tuoda ihmisille näkyviin omia kantojaan ja mitä on nykypäivän koulummaailma. Varsinkin kun järjestö on ollut mukana jo vuosia omaa asiaansa ajamassa.

Lisäys.

Pakko korjata edellä sanomaani, sillä kyllä se kritiikki kohdistuu pop up kouluihin ja esitetyssä arvostelussa tulee ilmi kuinka aliarvostetaan eri ainejärjestöjen työtä. Kouluarjen työn tuominen julkisuuteen ei ilmeisesti ole sellainen asia mitä kannattaa ihmisille kertoa? Tuon kai sitä kaivattua edunvalvontaa.

Sen olen huomannut myös, että kovaäänisemmät kriitikkot eivät ole edes tutustuneet Suomiareenan tarjontaan, kun esittävät sinne niitä aihealueita joita siellä on jo esillä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ulkopuoliselle jää täysin mysteeriksi, mikä on vuosityöaikamalli, ja miksi ja miten se lisää opettajan työtaakkaa tai työaikaa.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Tässä on yksi melko hyvin asiaa havainnollistava linkki:

https://static.wixstatic.com/media/ac97af_c47174a0...

Ongelma on siis siinä, ettei opettaja saa päättää, kuinka paljon hänellä on aikaa jonkin työtehtävän hoitamiseen. Tästä syntyy helposti tilanne, että työtehtävään kuluu 50 tuntia, mutta saat palkan 30 tunnista. Tätä ilmaista työtähän tietysti tehdään tälläkin hetkellä, mutta vuosityöajassa opettajilta poistuisivat kaikki nykyään maksettavat lisät (opetusvelvollisuuden ylittävät tunnit, luokanvalvojakorvaus, tukiopetustunnit jne.), joten seurauksena on monelle myös roima palkanalennus, vaikka vuosityöaikaan sisältyykin ainakin kokeilusopimuksessa pieni peruspalkan korotus.

Vuosityöaika myös mahdollistaisi oppituntien määrän nostamista yksittäisen opettajan kohdalla ilman lisäkorvausta, koska esimerkiksi kokeilusopimuksessa työantajalla on mahdollisuus määrätä 75 prosenttia sidottua työaikaa. Tämä tietysti johtaa siihen, että opetustyön voi hoitaa aiempaa vähäisemmällä opettajamäärällä, mikä toki mahdollistaa työantajapuolen säästötalkoot, mutta samalla romuttaa suomalaisen peruskoulujärjestelmän tason.

Näitä ongelmakohtia on todella paljon, enkä nyt tähän tämän enempää niistä kirjoita, koska olen varsinaisiin blogikirjoituksiini asiaa niin paljon avannut.

Lisätietoa löytyy esimerkiksi seuraavista linkeistä:

https://www.opettajienvta.info/

https://twitter.com/vuosityoaika

https://www.facebook.com/groups/1964335483871242/

Facebook-ryhmään täytyy ilmeisesti liittyä, jotta pystyy viestejä lukemaan. Itse en ole Facebookissa, mutta käsittääkseni tuossa ryhmässä on jo lähes 10 000 jäsentä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kokonaistyöajan pitäisi olla aika pyhä käsite suomalaisessa työelämässä, ja sitä pitää lakisääteisesti valvoakin. Työnantajilla on esim. IT-alalla ollut perinteisesti hyvin vapaa ja rento työajan laskenta, monessa firmassa on tultu töihin omantunnon mukaan, ilman että on olemassa mitään menetelmää työajan kirjaamiseen ja laskentaan.

Viime vuosina, vajaat 10 vuotta sitten joku työaikoja valvova taho alkoi jakaa yrityksille huomautuksia tästä, jonka seurauksena IT-alalla siirryttiin aika paljon työajan Excel-kirjanpitoon. Työntekijä täyttää Exceliin päivittäisen työaikansa edelleen omantunnon mukaan, sikäli että ei ole teknistä menetelmää joka tarkistaisi annetun aloitus- ja lopetusajan oikeellisuuden. Mutta menettely on silti erittäin pakollinen, ja seremonian lopputuloksena muodostuu valvovan viranomaisen mieleinen todiste siitä, että työaikaa valvotaan tarkasti, ja vuositasolla ylityöt pysyvät sallituissa rajoissa ja tulevat korvatuksi joko rahana tai vapaapäivinä.

Olisi yllättävää, jos on olemassa edes huoli siitä että opettajien työaikaa ei haluttaisi suojella ja valvoa vähintään samanlaisella Excel-kirjanpidolla, jota kautta tulee selväksi että työaikaa käytetään ja se korvataan oikeudenmukaisesti.

Muut lisät kuulostavat hieman erikoiselta historian havinalta, jos ne eivät vaikuta työaikaan ylittävästi. Eri aloilla on paljon vastaavia, ja toisaalta modernimmilla aloilla ei juurikaan. Työntekijät varmasti puolustavat totuttuja palkanlisiään tarvittaessa lakoillakin, se lienee todennäköistä.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen Vastaus kommenttiin #5

Vertauksesi it-alaan on melko kaukaa haettu. Opettajien työtä seurataan systemaattisesti jo siitä syystä, että sen runkona ovat lukujärjestys ja oppitunnit, joille on osoitettu selkeä aika ja paikka. Jos joku opettaja jättää oppitunteja pitämättä tai saapuu paikalle myöhässä, se huomataan hyvin nopeasti. Opettajilla on myös viikottainen sidottu yhteissuunnitteluaika, johon osallistumista valvotaan. Samoin on paljon esimerkiksi oppilashuoltopalavereita, joista ei voi luistaa. Myös oppilasarvioinneille on tarkat aikataulut, joiden mukaan pitää toimia.

Oppituntien suunnittelun ja arvioinnin opettaja saa hoitaa omalla ajallaan ja valitsemassaan paikassa. Siinä en näe mitään pahaa. En myöskään usko, että esimerkiksi oppituntien suunnitteluun tai arviointityöhön käytetty aika suoraan korreloi sen laadun suhteen.

Tuota "historian havinaa" -heittoasi en oikein ymmärrä. Opettajien työsopimus perustuu opetusvelvollisuuteen, joten tietysti sen ylittävistä töistä täytyy myös maksaa. Pitäisikö jonkun esimerkiksi hoitaa luokanvalvojuuteen kuuluvat vanhempaintapaamiset ilmaiseksi, kun kaikilla kollegoilla ei tätä vastuuta ole? Tai pitäisikö tukiopetusta antaa ilmaiseksi? Opetusvelvollisuuden yli menevät tunnit lisäävät samassa suhteessa suunnittelu- ja arviointityötä, joten totta kai myös ne pitää opettajalle korvata.

Tietysti ymmärrän sen, että palkanmaksajapuoli ja ehkä jotkin muutkin tahot haluavat näistä lisistä eroon, mutta ei kai siihen leikkiin pidä opettajien ammattijärjestön lähteä. Sitähän minä monissa kirjoituksissani ihmettelen.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #6

Palkan lisiin liittyen ulkopuoliselle on epäselvää, onko kyseessä normaalin työajan 37,5 tuntia viikossa ylittämisestä aiheutuvasta korvauksesta, vai perinteisestä kunhan nyt maksetaan vähän lisää tästä roolista, vaikka se mahtuu normaalin työajan sisään.

Jos kyse olisi normaalin työajan ylittämisen korvaamisesta, se asettaisi kyseenalaiseksi koko järjestelmän, koska työllisyyspolitiikassa yleisesti pyritään ehkäisemään ja jopa lailla kieltämään systemaattinen ylityö, jotta tarjolla oleva työ ei keskittyisi työnarkomaaneille jotka ovat valmiita painamaan pitkää päivää hyvää korvausta vastaan, vaan työttömyyskassasta otettaisiin lisää työvoimaa hoitamaan työ joka systemaattisesti ylittää normaalin viikkotyöajan.

Haluan uskoa että oikeasti tässä on kyse perinteisestä rooliin liittyvästä palkanlisästä, jonka laillinen asema on turvatumpi kuin systemaattisen ylityön teettämisellä ja korvaamisella rahallisesti.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Ongelma on siis siinä, ettei opettaja saa päättää, kuinka paljon hänellä on aikaa jonkin työtehtävän hoitamiseen. Tästä syntyy helposti tilanne, että työtehtävään kuluu 50 tuntia, mutta saat palkan 30 tunnista. Tätä ilmaista työtähän tietysti tehdään tälläkin hetkellä, mutta vuosityöajassa opettajilta poistuisivat kaikki nykyään maksettavat lisät (opetusvelvollisuuden ylittävät tunnit, luokanvalvojakorvaus, tukiopetustunnit jne.), joten seurauksena on monelle myös roima palkanalennus, vaikka vuosityöaikaan sisältyykin ainakin kokeilusopimuksessa pieni peruspalkan korotus."

Ongelmana on siis että ns. ylitunnit poistuvat, mutta mikään ei estä niiden poistamista jo nyt. Jos joku todella kuvittelee, että ylitunnit ovat asia joihin on jokin oikeus, niin hän on tedella väärässä.

Oppilasmäärien laskiessa, varsinkin pienillä paikkakunnilla, tulee todennäköisesti OPV systeemissä se eteen, että virassa olevia opettajia siirretään tuntiopettajiksi, jolloin riittää, että heille maksetaan 16 tunnista.

Tuossa lainaamassani osiossa et täysin pysy totuudessa, sillä ei luokanvalvojankorvaus mihinkään poistu vaan se on vuosityöajan tuntilaskelmassa mukana kuten muutkin OVTES:sta löytyvät erikseen korvattavat asiat samoin sinne voidaan laittaa tukiopetustunnitkin tai ne laskutetaan. Tällä hetkellä tukiopetustunnit menevät usein laskutuksen mukaan. Todellisuudessa vuosityöajassa onnistuisi paljon paremmin hyödyntämään jonkun erikoisosaamista, eli vähentämään opetusta opettajalta ja hyödyntää hänen taitojaan esim. tietotekniikan saralla.

OPV systeemissä ei tarvitse maksaa mitään esim. asiakirjojen teosta, koska ne kuuluvat virkatehtäviin. Esim. lV korvauksessa, opettajalle lasketaan OPV:hen yläkoulussa joko 1 tai 1,4. Riippuen luokasta, tuo voi vastata työmäärää mutta usein se ei sitä vastaa, toisin sanoen työtä riittää mutta ei korvausta.

Se kenen työtaakkaa tämä mahdollinen vuosityöaika todella lisää, on koulun rehtorin. Tosin vielä ei ole olemassa mitään muuta kuin kokeilu, jota on yhden kokeilukoulun puitteissa ylistetty OAJ:n valtuutetuille.

Käyttäjän JouniKaipainen kuva
Jouni Kaipainen

Hyvä, että nostat keskusteluun vuosityöajan ja opetusvelvollisuustyöajan haasteita. Hyvä, että nostetaan keskusteluun myös työntekijän (opettaja) työajan valvonnan valvontavelvollisuus. Opetusalalla työajan valvonnassa on mielestäni kehitettävää. Tästä keskustellaan asiantuntevasti liian vähän.

Sekä opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä, että vuosityöaikajärjestelmässä tulee työnantajan (opetuksen järjestäjä) järjestää työajan valvonta työntekijän (opettaja) fyysisen ja psykososiaalisen työkuormituksen hallinnan näkökulmasta jollakin työsuojeluviranomaisen (aluehallintovirastot) hyväksymällä tavalla. Tästä työajan valvontavelvollisuudesta ja sen kehittämisestä on mielestäni vähemmän keskusteltu vuosityöaikakeskustelun yhteydessä. Työajan valvonta on kaikessa asiantuntijatyössä haasteellista, mutta silti asiasta pitäisi keskustella opettajan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Mielestäni olisi perusteltua nostaa keskusteluun mukaan opettajan työn fyysisiä ja etenkin opettajan työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä, koska opettajan ajan käyttöön liittyy nimenomaan psykososiaalisten kuormitustekijöiden työnantajajohtoinen ja opettajan omaehtoinen hallinta.

Opetusvelvollisuustyöaikaa ja vuosityöaikaa tarkasteltaessa vuosityöajassa korostuu mielestäni henkilöstöjohtamisen merkitys. Mikäli henkilöstöjohtaminen on hyvää esimerkiksi suhteessa työn kuormituksen hallintaan, niin vuosityöaikajärjestelmällä on jonkinlaiset edellytykset onnistua. Tässä on kuitenkin huonon henkilöstöjohtamisen näkökulmasta riski, jos opettajan työajan käyttöä siirretään päätettäväksi paikallistasolle jollakin "löysällä ajankäytön teemamäärittelyllä".

Opettajan työn kuormituksen hallinnan näkökulmasta työaikakeskusteluun pitäisi osallistaa tutkijoita, jotka ovat tutkineet opettajan työn kuormittavuutta ja voimavaratekijöitä eri opettajaryhmien osalta. Oletan, että tällaista opettajan työn kuormittavuuteen keskittyvää tutkimusta on olemassa. Jos sellaista (tutkimusta) ei ole, niin sellaista pitäisi tehdä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset