Suomalainen peruskoulu ansaitsee kunnianpalautuksen

OAJ julkaisi tänään OECD:n raportin, jonka mukaan suomalaisopettajat ovat motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä sekä kokevat tekemänsä työnsä arvostetuksi. Allekirjoitan tämän täysin. On hienoa, että jatkuvan negatiivisen uutisoinnin ja ikävien kokemusten lisäksi puhutaan myös opettajuuden ja koulumaailman hyvistä puolista. Puhuin tästä asiasta kevätjuhlan jälkeen myös valvontaluokkani oppilaille, joiden taival peruskoulussa päättyi. Kerroin heille, että ainakin itse nautin työstäni heidän kanssaan suunnattomasti ja koen sen tärkeäksi. Pystyin myös vilpittömästi toteamaan, että heillä on vaadittavat perustaidot ja kaikki edellytykset pärjätä loistavasti seuraavassa opinahjossaan. Opiskelutaitojen lisäksi oppilaista oli peruskoulun aikana kasvanut empaattisia ja itsenäisiä ihmisiä. Luokka pullisteli myös vanhempia, joiden arvostusta tekemääni työtä kohtaan en ole koskaan epäillyt. Näiden hetkien takia minä rakastan työtäni.

On hämmentävää kuulla puheita ovenkahvapedagogeista tai opetustyöhön kyllästyneistä leipäpapeista. En ole oman urani aikana törmännyt yhteenkään tällaiseen opettajaan. Päinvastoin hämmästelen päivittäin luokanopettajien intohimoa kasvatus- ja opetustyöhön sekä aineenopettajien jatkuvaa tutkivaa otetta oman oppiaineensa sisältöihin ja opetusmenetelmiin. Viisaus asuu opettajainhuoneessa, ja sen takia meillä on maailman paras peruskoulu. Sen takia koulua uudistaessa pitäisikin aina kuunnella niitä, jotka ovat valmiita aidosti laittamaan kätensä saveen ja tekemään sitä äärimmäisen tärkeää työtä päivästä toiseen luokkahuoneessa oppilaiden parissa. Perusopetuksen asiantuntijoita ovat opettajat, eivät konsultit tai kirjoituspöytäpedagogit.

Opetan itse yhtenäisessä peruskoulussa suomea toisena kielenä sekä äidinkieltä ja kirjallisuutta vuosiluokille 1-9. Innostuin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa työskentelystä jo monikulttuurisessa Turun normaalikoulussa auskultoidessani ja olen siitä asti työskennellyt ollakseni mahdollisimman hyvä opettamaan suomen kieltä heille, joiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on pitkälti kielestä kiinni. Tässä työssä tärkeintä on systemaattisuus, suunnittelu ja välittävä opetusote. Pitää tietää, miten kielen kanssa edetään ja pystyä luomaan oppijoille myös yksilöllisiä oppimispolkuja, koska kaikki eivät pysty samaa tietä kulkemaan.

Yksi opetusurani hienoimmista saavutuksista on se, kun opiskelimme kongolaistaustaisen oppilaan kanssa hänelle yhden lukuvuoden aikana ysiluokalla kielitaidon, jonka avulla hän pystyi siirtymään lukion valmistavalle luokalle ja sieltä vuoden päästä varsinaiseen lukioon, jossa hän pärjää erittäin hyvin tällä hetkellä. Tämä ei olisi onnistunut ilman tiettyjen alueiden kouluille jaettavaa pd-rahaa, jonka avulla pystyin antamaan hänelle tukiopetusta muutaman tunnin viikossa. Tämä sijoitus tulee moninkertaisena takaisin. Toivon, että positiivisen diskriminaation tukea lisätään tulevaisuudessa ja tuki kohdistetaan oppilaisiin, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Me opettajat teemme kyllä ihmeitä yhdessä oppilaiden kanssa, kun resurssit ovat kunnossa.

 Kun panostetaan toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuuteen, olisi syytä ymmärtää, että edes peruskoulujen oppimateriaalitilanne ei ole kovin hyvä. On hämmästyttävää, ettei esimerkiksi tehtäväkirjoja ole varaa kustantaa oppilaille, vaikka nimenomaan oppilaat niitä oppiaineesta ja vuosiluokasta riippumatta toivovat. Tämä on osittain vallitsevan digikiiman syytä. Tuntuu, että rahaa kyllä löytyy myös oppimateriaaleihin, jos eteen liittää maagisen digi-sanan. Perinteisiin oppimateriaaleihin rahaa ei usein löydy. Itse ajattelen, että kouluun tehtävien investointien pitäisi aina palvella päivittäistä perustyötä, eikä tärkeimpänä päämääränä voi olla johtavan erityisasiantuntijasuunnittelijakehittäjäkonsulttivisionäärin fantasioiden toteuttaminen tai itsetunnon hiveleminen. Suomalainen peruskoulu ansaitsee kunnianpalautuksen ja siihen täytyy panostaa tulevaisuudessa vahvasti myös taloudellisesti. Tärkeintä on kuitenkin se, että me opettajat uskallamme arvostaa itseämme ja päivittäin tekemäämme perustyötä. Sen ansiosta meillä on nyt ja tulevaisuudessa maailman paras peruskoulu.

juvehvilainen
Helsinki

FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, luottamusmies, HOAY:n hallituksen jäsen ja OAJ:n valtuutettu. Kirjoitukseni edustavat vain ja ainoastaan omaa mielipidettäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu