Mikä on kilpailukykysopimuksen tarkoitus opetusalalla?

JUKO on ottanut tiukan linjan kilpailukykysopimukseen liittyen tulevalla sopimuskierroksella (kuten linkistä alla voi lukea). Se on ainoa oikea ratkaisu, ja ainakin opetusalan kohdalla luulisi vastapuolellekin olevan helppoa myöntyä vaatimukseen, koska turhasta on yleensä helppo luopua. Kolmevuotinen lomarahaleikkaus tulee sopimuksen mukaan päätökseen tänä vuonna, ja ainakin itse oletan, että sopimuksessa pysytään. 

http://www.juko.fi/?x18668=1490870

On kuitenkin hyvä pohtia, mitä kikyyn kuulunut työajan pidentäminen on tuonut opetusalalle. Jos ei muuta, niin ainakin turhautuneisuutta ja ärtyneisyyttä. Opettajilla ei ole ollut pulaa töistä, ja kiky-tuntien toteuttaminen on ollut jopa odotettua typerämpää. Opetusalan kikyn ja kansantalouden nousun yhteyttä on vaikea löytää.

Kerron omakohtaisen esimerkin. Lähdin lokakuisena lauantaina työpaikalleni kohti kiky-lauantaita. Ohjelmassa oli erilaisia piirileikkejä ja mm. joogaa. Aloin jo työmatkalla pohtia, miten tällainen työskentely nostaa kansantaloutta, kehittää vientiteollisuutta tai ehkäisee työttömyyttä. Entistä järjettömämmäksi tilanteen teki se, että minulla olisi ollut töitä tehtävänä. Menin siis työpaikalleni, minkä seurauksena en ehtinyt päivän aikana tehdä perustyöhöni kuuluvaa arviointityötä. Kapinallinen luonteeni pääsi kuitenkin valloilleen, ja tein työpaikalla pari tuntia salaa töitä kirjoitelmia korjaten. Olen siitä edelleen syvästi pahoillani.

Olen useasti ehdottanut, että jos näitä kiky-lauantaita on pakko järjestää, olisiko siellä mahdollista tehdä töitä. Siellä voisi esimerkiksi keskustella aineryhmittäin, suunnitella oppitunteja ja projekteja, tehdä pedagogisia asiakirjoja ja arviointityötä. Ehdotukseni on torpattu kerta toisensa jälkeen, ja olemmekin viettäneet nämä kikyt esimerkiksi aivotutkijaa kuunnellen, itsestäänselvyyksiä paperille kirjoitellen tai rubriikkityöskentelyn parissa. Kaskosta ei ole vieläkään osattu selittää, mitä rubriikki tarkoittaa. Siellä on kuitenkin keksitty, että jos opettajainkokouksessa järjestetään tuolit ympyräksi, koulumaailman ongelmat katoavat. En ole havainnut muutosta.

Koulutuksesta on aina ollut helppo leikata, koska sen tuottavuutta ei ole helppo mitata. Me tuotamme perusopetuksessa nuoria, joilla on riittävät perustaidot menestyä jatko-opinnoissa ja tulevaisuudessa työelämässä. Jokainen syrjäytynyt nuori on sekä inhimillinen tragedia että kansantaloudellisesti raskas yksilö. Syrjäytymistä ei estetä leikkaamalla ja henkilöstöä vähentämällä. Syrjäytymisen estää oppilaan mahdollisuus saada kaipaamaansa tukea opettajilta ja muilta kasvatusalan ammattilaisilta. Sitä tukea eivät anna koneet tai pedagogisiin asiakirjoihin kirjattu jargon. Koulutuksesta leikkaaminen on yhtä typerää kuin pikavipin ottaminen. Hetkeksi voit saada helpotusta, mutta maksat takaisin korkojen kera.

Kun kyseisenä kiky-lauantaina kello alkoi lähestyä puoli neljää, aloin huolestua tulevasta flunssa-aallosta opettajien keskuudessa. Vienti veti niin lujaa.

juvehvilainen
Helsinki

FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, luottamusmies, HOAY:n hallituksen jäsen ja OAJ:n valtuutettu. Kirjoitukseni edustavat vain ja ainoastaan omaa mielipidettäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu