Juho Vehviläinen Kieli on, sopii sanoa.

OAJ kehitti oman sotensa

Kriittisistä sote-uudistukseen liittyvistä kirjoituksista tulee nykyään lähes aina mieleen OAJ:n harhalaukaus nimeltään vuosityöaika. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori twiittasi viime toukokuussa sotesta näin:

”Riippumatta siitä mitä mieltä sotesta ollaan, hallituksen tapa ajaa sitä ei kuulu sivistysvaltioon. Epämääräisiä laskelmia, olemattomia vaikutusarviointeja, vetäytymistä kriittisestä keskustelusta, jumalatonta kiirehtimistä ja runttaamista. Tämä on jo nyt häpeäksi koko maalle.”

Tuosta kun muuttaa muutaman sanan kohdalle sanat vuosityöaika ja OAJ, päästään hyvin lähelle tämänhetkistä tilannetta.

Satu Pajuriutta (HS 12.8.2018) kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin opettajien vuosityöaikakokeiluun liittyen. On harmi, että tässäkin jutussa keskityttiin luomaan kokeilusta positiivista ja aivan liian ruusuista kuvaa. Asiavirheitäkin löytyi riittämiin.

Artikkelissa Helsingin perusopetuksen aluepäällikkö Hanna Välitalo kertoo, että kahdella peruskoululla oli valmius lähteä vuosityöaikakokeiluun tänä syksynä mukaan. Kyse ei ollut mistään valmiudesta vaan siitä, että nämä kaksi koulua olivat ainoat, joiden opettajistosta yli puolet äänesti kokeiluun lähtemisen puolesta. Molemmat koulut ovat alakouluja, joissa ei työskentele käytännössä lainkaan aineenopettajia. Opettajiston suhtautuminen kokeiluun oli ja on Helsingissä erittäin kriittinen.

Vuosityöaikamallia kannattaa koulumaailmassa kaksi tahoa: Kuntatyönantajat ja rehtorit. KT kannattaa vuosityöaikamallia, koska se antaisi oivat mahdollisuudet säästää palkkakuluissa, kun opettajien ylitunneista ja muista palkanlisistä päästäisiin eroon. Rehtoreille vuosityöaika antaisi huomattavasti entistä enemmän valtaa opettajan työmäärän ja palkkauksen suhteen. On huomionarvoista, että viime kevään OAJ:n valtuustovaaleissa yksikään opettaja pääkaupunkiseudulla ei avoimesti liputtanut vuosityöaikamallin puolesta. Kaikki kannattajat olivat rehtoreita. 

 

Opettajilla on selkeä halu saada opetusvelvollisuuteen perustuva palkkamalli kuntoon. Tällä hetkellä peruskoulujen opettajista epäoikeudenmukaisimmassa asemassa ovat luokanopettajat ja reaaliaineiden lehtorit. Jos heidän opetusvelvollisuutta saataisiin piirun verran alemmas, olisi kyseessä joko palkankorotus tai työmäärän kevennys. Tämän sijaan OAJ on ajamassa koko opettajistoa suohon, kun se kehtaa edes keskustella KT:n kanssa näistä palkanalennustalkoista. Kuinka moni muu ammattijärjestö edes keskustelisi sopimuksista tai palkkamalleista, jotka pudottavat jäsenistön ansiotasoa ja nostavat työmäärää?

Pajuriutan artikkelin kruunasi Kaskon toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen kommentti, jonka mukaan Etu-Töölön ja Ressun lukiot ovat ilmoittautuneet mukaan kokeiluun. Hän ei ehkä ymmärrä, että kokeilukoulujen opettajisto äänestää asiasta, eikä asia etene ilman OAJ:n ja HOAY:n hallitusten hyväksyntää. En oikein jaksa uskoa, että säästöjen ja toinen toistaan typerämpien uudistusten keskellä painivat lukioiden opettajat lähtisivät tähän mukaan.

OAJ näyttää tällä hetkellä sekä sisältä että ulkoa katsottuna pöhöttyneeltä suojatyöpaikkatehtaalta, jolla ei ole mitään tekemistä opettajien edunvalvonnan kanssa. KT:n edustajien syöttämisen ja juottamisen sijaan olisi syytä alkaa pitää omien puolia. Koulujen alettua moni uusi opettaja on kysynyt OAJ-jäsenyyden etuja. En ole keksinyt yhtäkään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Pitää paikkansa.

Ilmeisesti on tehty joku yhteiskuntasopimus OAJ:n puheenjohtajan kanssa. Viesti neuvottelijoilta on, että talo on saanut tehtäväkseen hoitaa tämän homman. Välillä he ovat hyvin alentuviakin. "Opettajia pitää suojella heiltä itseltään."

Minä, joka olen samaa aineryhmää kanssasi, hyötyisin vuosityöajasta. Yksi lukioryhmä tekee minulle viisi työtä jaksossa ja opiskelijoita on 36. Lasketaanpa. 20 minuuttia per työ olisi 3600 minuuttia tauotonta työtä. Se on 60 tuntia pelkkään korjaukseen (viiden tai seitsemän viikon syklissä).

Ryhmiä voi olla kolme ja peruskoulua neljä ryhmää. Jaksolla onkin siis tuntien ulkopuolista perattavaa kokonaiset 180 tuntia plus perusasteen työt. Oletetaan että ryhmää kohden 27 oppilasta ja tehdään kaksi välisuoritusta. Kymmenelläkin minuutilla saan vajaat 40 tuntia.

Nyt meillä on jo kymmeniä tunteja / viikko oppituntien ulkopuolista työtä. Selvää on, että tästä ei selviä ilman lauantai- sunnuntai ja iltatöitä. Tosin arvaat, että olen rutinoitunut lukija enkä käytä niin paljon aikaa, kuin kuvasin (oikein tai väärin).

Vielä 20 vuotta sitten sitomatonta työaikaa oli "teoreettisen virkamiestyöpäivän" puitteissa niin paljon, että ehdin hyvin siivota töissä suoritukset. Tulin kahdeksaksi ja lähdin neljän maissa. Illat kalastelin, pyöräilin ja luin kirjoja.

Nykyisin kodin ja koulun välinen yhteistyö ei aina mahdu edes siihen pariin tuntiin viikossa, joka yhteissuunnitteluajalle kuuluviin tehtäviin on varattu. Asiakirjojen täyttäminen, Wilma, suunnittelu kollegoiden kanssa, arviointikeskustelut, lukuvuoden strategiset painopistealueet (milloin ops-työ, milloin joku muu kehitysasia) jne... Teson lisäksi on tullut myös kiky.

Jotkut ajattelevat, mikä voisi mennä pahempaan, jos nämä kaikki viimeinkin lasketaan, ja opettaja saa palkan siitä, mitä tekee.

Ongelmaksi voi katsoa, että miten kamalaa olisi se, että jokainen opettaja joutuisi neuvottelemaan työnsä ja siis myös palkkansa itse. Joka syksy.

Siksi (ja vain siksi) en ole innostunut vuosityöajasta. Se ei kuitenkaan johdu siitä, etteikö tässä olisi jotain pohtimisen arvoista.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoreiden työmäärä varsinkin pääkaupunkiseudulla on täysin tolkuton, koska oppilasryhmät ovat niin isoja. Hyötyisit toki vuosityöajasta, jos kaikesta työstä oikeasti maksettaisiin, kuten juhlapuheissa sanotaan. Ei ole vielä kuitenkaan kerrottu, mistä se kaikki raha tulisi. Päinvastoin tilanne menisi helposti siihen, että oppituntimäärää nostettaisiin entisestään ja samalla nousisi toki myös korjausmäärä. Sitten rehtori antaisi sinulle budjetin puitteissa tuntimäärän korjaukseen. Tuntimäärä ei tietenkään riittäisi, mutta voisitko kuitenkaan jättää työtä tekemättä...Lisää työtä entistä pienemmällä palkalla on vuosityöajan tarkoitus. Sen takia KT on niin innoissaan asiaa ajamassa eteenpäin.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Aivan varmasti se on KT:n tarkoitus. Lisäksi moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi "kehittäkää paikallista sopimista".

Liisa Nyqvist

Osa opetussisällöistä voitaisiin kehittää moduuleiksi, joista tehtäisiin tallenteet (vähän YLE areenan tapaan). Käytännössä siis näiltä osin yksi opettaja opettaisi kaikkia Suomen koululaisia. Näin paikallisille opettajille jäisi enemmän aikaa esim. töiden tarkistamiseen ym. Suomessa kaikki snobbailevat digitaidoillaan, mutta tekniikan tuomia mahdollisuuksia käytetään melko vähän hyväksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lukion opettajia on aivan todellisia huippuja - ja sitten täydellisiä nollia. Ei se paljon lukiolaista fysiikassa rohkaise, jos superpätevä oppikirjojenkin osioita kirjoittanut hörhö höpöttää koko ajan vain ja pelkästään planeettojen yhteentörmäysten energiavaikutuksia ja seurauksia huolimatta olemasda olevan opetusohjeman sisällöstä vuodesta vuoteen.

Tälläistä hörhöä ei saada edes laatulukioista ulos satojen oppilaiden valituskin vuosien kuluessa näistä OAJ:n herkkupöydistä.

Toimituksen poiminnat