Juho Vehviläinen Kieli on, sopii sanoa.

Matematiikka on erilaista vuosityöaikauskovaisen silmin

Olin tämän viikon torstaina Akavatalolla vuosityöaikaillassa, jossa oli paikalla Hoay:n hallituslaisia, Helsingin koulujen luottamusmiehiä ja OAJ:n edustajia. OAJ:n edustajat pitivät vuosityöaikakokeilusta esityksen, joka oli heidän sanojensa mukaan melko samanlainen kuin edellisenä viikonloppuna Educa-messuilla pidetty esitys.

Esityksen aikana toistettiin sanomaa siitä, kuinka palkat kaikilla nousevat ja kaikesta tehdystä työstä maksetaan. Kysyin esityksen jälkeen, onko vuosityöaikakokeiluun luvattu jokin konkreettinen summa, jolla nämä palkankorotukset kustannetaan. Sain vastauksen, jonka mukaan mitään merkittävää summaa ei ole luvattu, vaan resurssit ovat samat kuin ennenkin.

Pyysin apua tuntemaltani matemaatikolta. Hänkään ei osannut selittää, miten on mahdollista, että kaikkien palkat nousevat, vaikka rahaa palkankorotuksiin ei ole. Ennen kuin OAJ:lla on antaa jotain konkreettisia summia, jotka on nouseviin palkkakustannuksiin varattu, on kyseessä vain ja ainoastaan tulonsiirtoja opettajalta toiselle. Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että vaikka tätä ikuisen onnen lähdettä on mainostettu nimenomaan sillä, että kaikesta työstä maksetaan, OAJ:n edustajat itse kumosivat väitteen. He sanoivat suoraan, että jos joku haluaa viettää iltansa tunteja suunnitellessa, ei siitä kaikesta makseta jatkossakaan. Se oli rehtiä puhetta.

Tilaisuudessa esiteltiin myös erilaisia laskelmia opettajaryhmien palkoista vuosityöaikakokeiluun liittyen. Näitä katsellessa kannattaa aina muistaa, että tällaiset laskelmat eivät voi perustua mihinkään konkreettiseen. Kukaan ei voi tietää, kuinka paljon yksittäiset opettajat tekevät työtä vuosittain, joten mitään varmaa palkkatasovertailua on mahdotonta tehdä. Siihen ei pysty edes OAJ:n asiantuntija. On varmasti paljon opettajia, jotka pystyvät tekemään tällä hetkellä työnsä erinomaisesti 1520 tuntiin vuodessa, vaikka siihen sisältyisi myös ylitunteja ja/tai muita töitä, joista saa lisäkorvauksen. Miksi joku haluaisi yhtäkkiä tienata vähemmän kuin ennen ja kaupan päälle todistella työpanostaan laskemalla tunteja? Tai miksi joku kokenut opettaja haluaisi nostaa vuosittaisen työaikansa esimerkiksi 1450 tunnista 1520 tuntiin, jos selkeää palkankorotusta ei ole tulossa?

Tilaisuuden käsittämättömin asia oli kuitenkin OAJ:n edustajien ylimielisyys ammattijärjestön rivijäseniä kohtaan. Jos tällaisen tilaisuuden aloittaa naureskelemalla sosiaaliseen mediaan kirjoittaville ihmisille ja heidän väärille tiedoilleen sekä mielipiteilleen, on syytä katsoa peiliin. Kun tämän jälkeen vielä pyydetään ammattiyhdistysihmisiä korjailemaan sosiaalisessa mediassa ”vääriä” käsityksiä ja tuomaan esiin ”faktoja”, on tilanne suorastaan tragikoominen. Näitä faktoja on odoteltu jo pitkään. Kyllähän sitä luulisi, että joku lukuisista asiantuntijoista tai vaikkapa OAJ:n viestintäyksikön kahdeksastatoista työntekijästä ehtisi tämän tehdä. Vaikka kuulunkin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen hallitukseen, en todellakaan istu samassa veneessä OAJ:n väen kanssa vuosityöaikamallin suhteen, enkä siitä rupea positiivisia kommentteja antamaan, koska niille ei ole mitään perusteita. Otsaani kiristää jo valmiiksi, koska tiedän joutuvani parin viikon päästä jälleen kuuntelemaan näitä tyhjiä mainospuheita vuosityöaikamallista omalla koulullani. Mieluummin kuuntelisin puolitoista tuntia Cheekiä räppäämässä Arttu Wiskarin biisejä. Ei kiitos. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Miksi joku haluaisi yhtäkkiä tienata vähemmän kuin ennen ja kaupan päälle todistella työpanostaan laskemalla tunteja? Tai miksi joku kokenut opettaja haluaisi nostaa vuosittaisen työaikansa esimerkiksi 1450 tunnista 1520 tuntiin, jos selkeää palkankorotusta ei ole tulossa?"

Kun puhut työn tekemisestä tietyssä tuntimäärässä niin tarkoitatko yksittäisen opettajan varsinaista työn tahtia vai palkanlaskennan perusteena olevaa resurssia? Vuosityöajassa puhutaan työn suorittamisen keskimääräisestä tahdista, joten edelleenkään hitaita ei palkita ja nopeita ei sakoteta. Jos kokenut opettaja tekee saman resurssin kokemuksensa ansiosta pienemmässä ajassa niin ei kukaan lisää hänelle sataa tuntia lisää työtä.

"Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että vaikka tätä ikuisen onnen lähdettä on mainostettu nimenomaan sillä, että kaikesta työstä maksetaan, OAJ:n edustajat itse kumosivat väitteen. He sanoivat suoraan, että jos joku haluaa viettää iltansa tunteja suunnitellessa, ei siitä kaikesta makseta jatkossakaan."

Tämä on hieman naivi kritiikki. Ei kai kukaan nyt odota, että kaikesta open pohdinnasta alettaisiin maksamaan omalla ilmoituksella palkkaa. Kaikesta työstä maksetaan keskimääräisen suoritusmäärän ja tahdin mukaan. Oletan, että tämä on kohdallasi älyllistä epärehellisyyttä ja tiedät kyllä mitä kaikesta työstä maksaminen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että se mikä on ollut opettajan resurssissa aiemmin palkanmaksun perusteena on siellä myös jatkossa.

Kritiikkisi perustuu pitkälti juuri siihen väärinymmärrykseen, että vuosityöajassa seurattaisiin päivittäin tarkasti jokaista työnteon tuntia ja opettajien erilaiset työtahdit otettaisiin huomioon tunnintarkasti. Näin ei ole. Opettajien vanhat resurssit paketoidaan vain yhteen ja siitä maksetaan kuukausipalkka, joka määräytyy arvioidun keskimääräisen työtahdin mukaan ja vastaa hyvin opettajan nykyistä palkkaa.

Olisin erittäin iloinen siitä, että OAJ lupaa kaikkien palkkojen nousevan.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

"Olisin erittäin iloinen siitä, että OAJ lupaa kaikkien palkkojen nousevan."

Luvata voi tietysti mitä tahansa. En vain ymmärrä, miten tämä on mahdollista ennen kuin perusopetuksen palkkaresurssia lisätään.

"Kun puhut työn tekemisestä tietyssä tuntimäärässä niin tarkoitatko yksittäisen opettajan varsinaista työn tahtia vai palkanlaskennan perusteena olevaa resurssia?"

Puhun siitä, että peruskoulujen vuosityöajaksi on tällä hetkellä linjattu 1520 tuntia, jolla opettaja on oikeutettu peruspalkkaansa (johon en ole kuullut tulevan merkittävää korotusta). Tähän vuosityöaikaan sisältyvät kaikki työt. Myös ne, joista on aiemmin maksettu lisäkorvaus. 1520 tunnin ylittävistä tunneista maksetaan korvaus jokaisesta tunnista, tosin ainakaan itse en ole vielä saanut selville, millainen tämä tuntikorvaus on. Ymmärrät varmasti, että tässä systeemissä on se vaara, että palkat pienenevät osalla peruskoulujen opettajista jopa huomattavasti.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Puhun siitä, että peruskoulujen vuosityöajaksi on tällä hetkellä linjattu 1520 tuntia, jolla opettaja on oikeutettu peruspalkkaansa (johon en ole kuullut tulevan merkittävää korotusta). Tähän vuosityöaikaan sisältyvät kaikki työt. Myös ne, joista on aiemmin maksettu lisäkorvaus."

Eli, sait siis tilaisuudessa vahvistuksen siihen, että esimerkkisi Pekan palkkaa todella lasketaan 400€ vaikka hän tekee saman työn?

"Pekka on englannin kielen lehtori peruskoulussa. Hänen peruspalkkansa on 2800 euroa kuussa ja opetusvelvollisuus 21 tuntia. Pekka on myös 7. luokan luokanvalvoja ja hänellä on 23 oppituntia viikossa. Hän saa kahdesta ylitunnista ja luokanvalvojuudesta peruspalkkansa päälle 400 euroa kuukaudessa. Hän tienaa siis 3200 kuukaudessa. Hän tekee töitä noin 1500 tuntia vuodessa. Ensi vuonna Pekka saa tehdä saman homman pelkällä peruspalkalla, koska opettajat ovat siirtyneet vuosityöaikamalliin. Pekka on iloinen, koska kunta säästää palkkakustannuksissa 400 euroa."

Pahoittelen, mutta en millään voi uskoa sinua. Luulen, että sinulla menee sekaisin se, että kun sanotaan opettajan olevan oikeutettu peruspalkkaan tuolla tuntimäärällä niin sinä katsot sen olevan vanhan systeemin peruspalkka(2800€) vaikka se todennäköisemmin tarkoittaa, että hän on oikeutettu uuden järjestelmän mukaiseen peruspalkkaan(3200€), johon kaikki hänen työnsä on jo laskettu mukaan.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

"Pahoittelen, mutta en millään voi uskoa sinua. Luulen, että sinulla menee sekaisin se, että kun sanotaan opettajan olevan oikeutettu peruspalkkaan tuolla tuntimäärällä niin sinä katsot sen olevan vanhan systeemin peruspalkka(2800€) vaikka se todennäköisemmin tarkoittaa, että hän on oikeutettu uuden järjestelmän mukaiseen peruspalkkaan(3200€), johon kaikki hänen työnsä on jo laskettu mukaan."

Mistään tällaisista korotuksista ei ole perusopetuksen puolella puhuttu. Tuskin sinäkään voit sitä väittää. Ymmärrän näkökulmasi, koska sinulla on hyviä kokemuksia vuosityöajasta Raudaskylän lukiosta. Minä kirjoitan asiasta helsinkiläisten peruskoulujen näkökulmasta, koska meillä alkavat mahdolliset vuosityöaikakokeilut ensi syksynä, jos niihin opettajilta innostusta löytyy.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Mutta kun sinulla menee nyt sekaisin tuo peruspalkkojen käsite. Ei kyse ole siitä, että sitä nykyistä peruspalkkaa korotetaan 400€, jonka saa tekemällä vain aiemmin peruspalkkaan vaaditun työn. Nyt luodaan uusi peruspalkka, jonka saa tekemällä 1520 tuntia töitä. Pekan uusi peruspalkka tuolla työmäärällä on siis 3200€.

Ongelmia varmasti tulee kun vuosityöaikaan siirrytään. Onko teillä esimerkiksi paljon opettajia, joilla työtä on nyt paljon vähemmän kuin tuo 1520 tuntia vuodessa? Jos haluaa olla kaukaa viisas niin kannattaa pohtia, että johtaako tuo 1520 tunnin vaatimus merkittäviin muutoksiin näiden opettajien työsuhteiden luonteessa. Työnantaja etsii varmasti säästöjä ja ei tietenkään voi olla niin, että kaikkien opettajien palkat vain paranevat. Jostain leikataan löysää pois.

Ei vuosityöaika ole mikään maaginen ratkaisu. Minun työpaikallani ei ole myöskään mitään tekemistä asian kanssa, koska yritän vain oikoa selkeästi vääriä käsityksiä.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Mihin perustat tuon ensimmäisen kappaleen väitteesi peruskoulun osalta? Onko joku esimerkiksi OAJ:n puolelta sanonut, että tuollainen muutos palkkaan tulee?

Mielestäni myöskään yhdenkään opettajan palkassa ei ole löysää, jonka voi leikata pois.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Luvut ovat sinun esimerkistäsi ja toimivat tässäkin vain esimerkkinä. Pointtina se, että vanhaan peruspalkkaan oikeuttava resurssi ei ole sama kuin uuteen oikeuttava, joten vanha peruspalkka ei ole sama käsite kuin uusi. En vain millään usko väitettäsi, että Pekan tapauksessa samasta työstä maksettaisiin 400€/kk vähemmän mutta OAJ kulkisi väittämässä, että palkat nousevat. Tunnen sen verran OAJ:n porukkaa, että oletan sinun olevan väärässä.

Mutta edelleenkin, jos saat vahvistuksen väitteellesi niin olen samaa mieltä, että se olisi onneton diili.

"Mielestäni myöskään yhdenkään opettajan palkassa ei ole löysää, jonka voi leikata pois."

Tässä en puhu yksittäisen opettajan palkasta vaan kuntataloudesta. Jos joillekin opettajille ei ole osoittaa lähellekään 1520 tuntia resurssia niin hänen työsuhteensa ehdot saattavat muuttua ja sitä kannattaa kärttää, että mitä silloin tapahtuu. Kun vuosityöajassa jaetaan koulun vastuita tasaisesti niin voi olla, että joillekin tuota peruspalkkaan oikeuttavaa resurssia ei voida enää osoittaa. Kysykää vastausta siihen, että kuinka todennäköistä tämä on ja miten heidän kohdallaan menetellään.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Ja selvennyksenä vielä se, että sinä määrittelit esimerkissäsi Pekan nykyisen työmäärän olevan kokonaisuutena 1500 tuntia. Minä en ole ottanut kantaa(enkä pysty ottamaan) siihen, että mikä määrä nykyistä peruspalkkaan oikeuttavaa työtä + lisäkorvauksiin oikeuttavaa työtä vastaisi uudessa järjestelmässä peruspalkkaan oikeuttavaa 1500 tuntia.

Käyttäjän villejkinnunen kuva
Ville Kinnunen

Itse olen kuullut, että kokeilun aikana palkka olisi peruspalkka+2,5 ylituntia. Ihan kiva tietysti niille, joilla ei ylitunteja ole mutta yläkoulun opettajalle tuo 2,5 tuntia tulee todella helposti ja esim. matemaattisten aineiden opettajilla 5-6 ylituntia ei ole mikään harvinaisuus. Koska työnantajalta ei ole tulossa mitään suurta lisäresurssia on aika ilmeistä, että niiden, joilla on paljon ylitunteja, palkka tulee laskemaan jotta muilla voisi nousta.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Itse en ole tällaisiin lukuihin törmännyt vuosityöaikailloissa, mutta vaikka tällainen kokeilukorotus tulisi, sen rahallinen arvo sulaa nopeasti, kun luokanvalvojuudet, tukiopetukset ja sijaistukset sullotaan peruspalkkaan. Puhumattakaan siitä, että tuon päälle on vielä ylitunteja.

Pennejähän tässä pyöritellään, koska rahaa korotuksiin ei ole. Vuosityöaikamalli antaisi kyllä tulevaisuudessa palkanmaksajalle niin suuret mahdollisuudet säästää palkkakustannuksissa, että ei tähän missään nimessä kannata peruskoulun puolella lähteä.

Maanantaina on taas yksi tilaisuus tähän asiaan liittyen edessä, ehkä siellä taas jotain uutta tietoa asiasta tulee.

Käyttäjän JukkaVesaPitknen kuva
Jukka Pitkänen

Tästä olisi hyödyllistä aloittaa avoin keskustelu, johon osallistuisivat työntekijät, työnantajat, OAJ ja OKM yhteisessä pöydässä. Luulisi, että kaikilla osapuolilla olisi sama tavoite: koulutuksen kehittäminen kaikille sen parissa työtä tekeville mielekkäämmäksi, jotta olisi realistiset edellytykset toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Mutta, mutta: se hallitus, sen arvot ja ne säästöt. Vuosityöaikakokeiluun siirtyminen tarkoitti minun kohdallani toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa vastaavan erityisopettajan tehtävissä 33% lisäystä palkanmaksun perusteena olevaan työaikaan/vuosi ja samanaikaisesti laskutavasta riippuen 7 - 11 % bruttopalkan alennusta/vuosi. Lisääntynyt työaika kohdentuu pääosin työnantajan määrittelemän tehtävänkuvan mukaan lähinnä organisaation palvelemiseksi erilaisine kirjaamisineen, joista yksi keskeisimmistä on oman työajan käytön kirjaaminen työajanhallintajärjestelmään. Hyvänä puolena on työnantajan osoittama luottamus ja omaan tehtävään liittyvä autonomia. Huonona puolena erittäin merkittävä samanaikainen tulon- ja vapaa-ajan menetys sekä työnkuvan mukaisten työtehtävien siirtyminen kauemmas opiskelijoiden arjesta ja tarpeista kohti entistä merkittävämmäksi työtehtäväksi tullutta organisaation ja työnantajan palvelemista. Uskoisin työnantajan hyötyvän vuosityöaikamallista siinä, että sen puitteissa on vaivattomampaa teettää opettajilla muutakin kuin opetustyötä. OAJ todennäköisesti puolustelee mallia lähinnä sillä, että vaarassa olevat työpaikat pystytään säilyttämään edes vuosityöaikakokeilun ajan. Kaiken kaikkiaan tämä on itselleni ylivoimaisesti suurin taloudellinen takapakki suhteellisesti laskettuna 20-vuotisen opettajanurani aikana. Samanaikaiset inkluusiomallin vakiintuminen ja amisreformi heikentävät erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden aseman siinä määrin huolestuttavalle tasolle, ettei oikein ole enää edellytyksiä taata heille lain mukaan kuuluvaa tukea. Jotenkin on sellainen tuntuma, että nyt väkisin viedään opettajilta työn sisältö sellaiseen suuntaan, ettei se johda opiskelijoiden kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ei suostuta kuuntelemaan pedagogiikan, erityisopedagogiikan eikä kasvatuspsykologian, siis oppimisen ja kasvatuksen asiantuntijoita, vaan keksitään harhaanjohtavia selityksiä ja "kärkihankekummajaisia", kun ei voida suoraan sanoa, että kaikessa on pohjimmiltaan kyse raa'asta arvovalinnasta eli taloudellisista säästöistä lyhyellä hallituskaudella koulutuksen(kin) kustannuksella. Pitkällä aikavälillä tulee tietysti kalliiksi, kun syrjäytymisen ongelmat kasvavat entisestään. Voi olla OAJ:llekin kova paikka, kun hallitus selvästi pyrkii varsin kovin ottein horjuttamaan ammattiyhdistysliikkeen valta-asemaa. Vastalääkkeitä ei oikein näytä heilläkään olevan. Ollaan turhan kilttejä nyt. Sekä me työntekijät että OAJ. Tyydymme jostain syystä vaan kärsimään nahoissamme, kun oikein mitään ei taida olla tehtävissä.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Kommentissasi on erittäin hyviä pointteja. Koulutuksesta säästäminen on yksinkertaisesti typerää ja kallista. Jos nuori ei peruskoulun jälkeen kykene hallitsemaan elämäänsä ja hänellä ei ole sellaisia perustaitoja, joilla pystyisi toisen asteen opintoihin ja tulevaisuudessa työelämään, jossain on epäonnistuttu pahasti. Tämä on epäinhimillisyyden lisäksi äärettömän kallista yhteiskunnalle. Tällä hetkellä tilanne on kestämätön monesta näkökulmasta. Jos 700 oppilaan peruskoulussa on yksi koulukuraattori, miten kehdataan puhua, että nuorista aidosti välitetään ja he saavat tarvitsemaansa apua. Sama pätee myös erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin. Kirjoitellaan pedagogisia asiakirjoja, joiden hyöty on täysi nolla. Kaikessa on kyse säästöistä.

Tämä vuosityöaikamalli on OAJ:n puolelta pohjanoteeraus. Ymmärrän, että paine muutokselle on kova, mutta ei kai se sitä tarkoita, että pitää lähteä ajamaan opettajiston palkkoja alas ja työmäärää entisestään ylös. Tämä peruskoulujen kokeilusopimus on niin naurettavan huono, että kokeiluun lähtijöitä on luultavasti ja ennen kaikkea toivottavasti hyvin vaikeaa löytää. Jonkinlainen itsekunnioitus pitäisi opettajistonkin yrittää säilyttää. Mikään muu ammattiryhmä ei vaivautuisi edes kuuntelemaan tuollaista tarjousta. Vuosityöaikamallissa on perusopetuksen puolella kaksi hyötyjää: rehtorit ja palkanmaksaja.

Avoimeen keskusteluun en oikein usko. Tiedän itsekin joutuvani maksamaan tavalla tai toisella hinnan siitä, että olen uskaltanut asiasta suuni avata.

Käyttäjän JukkaVesaPitknen kuva
Jukka Pitkänen

Tästä olisi hyödyllistä aloittaa avoin keskustelu, johon osallistuisivat työntekijät, työnantajat, OAJ ja OKM yhteisessä pöydässä. Luulisi, että kaikilla osapuolilla olisi sama tavoite: koulutuksen kehittäminen kaikille sen parissa työtä tekeville mielekkäämmäksi, jotta olisi realistiset edellytykset toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Mutta, mutta: se hallitus, sen arvot ja ne säästöt. Vuosityöaikakokeiluun siirtyminen tarkoitti minun kohdallani toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa vastaavan erityisopettajan tehtävissä 33% lisäystä palkanmaksun perusteena olevaan työaikaan/vuosi ja samanaikaisesti laskutavasta riippuen 7 - 11 % bruttopalkan alennusta/vuosi. Lisääntynyt työaika kohdentuu pääosin työnantajan määrittelemän tehtävänkuvan mukaan lähinnä organisaation palvelemiseksi erilaisine kirjaamisineen, joista yksi keskeisimmistä on oman työajan käytön kirjaaminen työajanhallintajärjestelmään. Hyvänä puolena on työnantajan osoittama luottamus ja omaan tehtävään liittyvä autonomia. Huonona puolena erittäin merkittävä samanaikainen tulon- ja vapaa-ajan menetys sekä työnkuvan mukaisten työtehtävien siirtyminen kauemmas opiskelijoiden arjesta ja tarpeista kohti entistä merkittävämmäksi työtehtäväksi tullutta organisaation ja työnantajan palvelemista. Uskoisin työnantajan hyötyvän vuosityöaikamallista siinä, että sen puitteissa on vaivattomampaa teettää opettajilla muutakin kuin opetustyötä. OAJ todennäköisesti puolustelee mallia lähinnä sillä, että vaarassa olevat työpaikat pystytään säilyttämään edes vuosityöaikakokeilun ajan. Kaiken kaikkiaan tämä on itselleni ylivoimaisesti suurin taloudellinen takapakki suhteellisesti laskettuna 20-vuotisen opettajanurani aikana. Samanaikaiset inkluusiomallin vakiintuminen ja amisreformi heikentävät erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden aseman siinä määrin huolestuttavalle tasolle, ettei oikein ole enää edellytyksiä taata heille lain mukaan kuuluvaa tukea. Jotenkin on sellainen tuntuma, että nyt väkisin viedään opettajilta työn sisältö sellaiseen suuntaan, ettei se johda opiskelijoiden kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ei suostuta kuuntelemaan pedagogiikan, erityisopedagogiikan eikä kasvatuspsykologian, siis oppimisen ja kasvatuksen asiantuntijoita, vaan keksitään harhaanjohtavia selityksiä ja "kärkihankekummajaisia", kun ei voida suoraan sanoa, että kaikessa on pohjimmiltaan kyse raa'asta arvovalinnasta eli taloudellisista säästöistä lyhyellä hallituskaudella koulutuksen(kin) kustannuksella. Pitkällä aikavälillä tulee tietysti kalliiksi, kun syrjäytymisen ongelmat kasvavat entisestään. Voi olla OAJ:llekin kova paikka, kun hallitus selvästi pyrkii varsin kovin ottein horjuttamaan ammattiyhdistysliikkeen valta-asemaa. Vastalääkkeitä ei oikein näytä heilläkään olevan. Ollaan turhan kilttejä nyt. Sekä me työntekijät että OAJ. Tyydymme jostain syystä vaan kärsimään nahoissamme, kun oikein mitään ei taida olla tehtävissä.

Toimituksen poiminnat