*

Juho Vehviläinen Kieli on, sopii sanoa.

Opettaja-lehden toiminta on surullista

 

Opettajien vuosityöaikamallista ja siihen liittyvistä kokeiluista on riittänyt puhetta viime aikoina. Puhetta on sävyttänyt vahvasti sen positiivisuus, jolle ei löydy mitään varsinaisia perusteita. On valittu linja, että tätä mallia ajetaan eteenpäin, vaikka maksajiksi joutuvatkin arjen opetustyötä tekevät opettajat.

Olen yrittänyt kaksi kertaa kirjoittaa Opettaja-lehteen vuosityöaikamallin ongelmista. Kumpaakaan tekstiä ei ole julkaistu. Olen kysynyt asiasta lehden toimitukselta ja saanut vastauksia, joiden mukaan kirjoitukseni sisältävät väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Kun olen pyytänyt tarkentamaan, mitkä väitteistäni eivät pidä paikkaansa, on ollut hyvin hiljaista. Toinen asia on tietysti se, että olen pyrkinyt kirjoittamaan mielipideosastolle, jossa on jatkuvasti erilaisia kirjoituksia, joissa on asiavirheitä. Eihän mielipidekirjoitus ole mikään yleinen totuus vaan yksittäisen ihmisen mielipide, jonka hän omalla nimellään allekirjoittaa.

Sensuuria on tapahtunut muissakin aiheissa. Yhdestä kirjoituksestani poistettiin minulta kysymättä kappale, jossa mainitsin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen nimen. Viime lokakuussa kirjoitin tekstin otsikolla Opettajan synonyymisanakirja. Sen julkaisematta jättämistä lehden toimitus ei kommentoinut sanallakaan. Menin ilmeisesti liian pitkälle, kun kirjoitin inkluusiosta ja yhtenäisestä peruskoulusta säästökeinoina. Sitä ne ovatkin, mutta ääneen sitä ei ilmeisesti saa sanoa. Tällä hetkellä Opettaja on lehti opettajille, jotka haluavat kertoa juosseensa 10 maratonia päivässä, lopettaneensa nälänhädän tai keksineensä koulumaailman mullistavan digi-innovaation. Kritiikille tai realismille ei löydy tilaa. Tasapuolisuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että on Opettaja-lehti viime vuosien aikana myös julkaissut liudan kirjoituksiani. Kiitän siitä.

 Minulle vastattiin Opettaja-lehden toimituksesta mm. näin: Järjestölehtenä olemme myös osaltamme vastuussa siitä, että kirjoittajien mielipiteet perustuvat oikeaan tietoon. Tukenamme näissä asioissa ovat OAJ:n asiantuntijat.”  Toimitus siis päättää OAJ:n asiantuntijoiden kanssa, ketkä ovat oikeaa mieltä. Samalla nämä OAJ:n asiantuntijat yrittävät aivopestä opettajia lausahduksilla, kuten ”Opettajien mielestä opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikajärjestelmä ei enää kaikilta osin vastaa nykyistä työnkuvaa.” (OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen, Opettaja-lehti, 2/2018). Tämähän on täysin valheellista argumentointia. Jos näin väittää, pitäisi olla todisteeksi jotain tutkimus- tai kyselytuloksia. En minä ole tuota mieltä. Opetusvelvollisuuteen perustuva palkkamalli on hyvä ja toimiva, jos sitä pyritään kehittämään oikeudenmukaisemmaksi esimerkiksi luokanopettajien näkökulmasta. Heidän opetusvelvollisuutensa on liian suuri, eikä myöskään aineenopettajia pienemmälle peruspalkalle ole mitään perusteita. Se on jäänne viime vuosituhannelta. Nykyään sekä luokanopettajat että lehtorit ovat maistereita, joten myös peruspalkan pitäisi olla sama. Edeltävän lainauksen tapaan voisin väittää, ettei yksikään opettaja kannata vuosityöaikamallia, koska en ole vuosityöaikamallia kannattavaa opettajaa tavannut. Tällä hetkellä nämä yleistykset perustuvat kahvipöytäpuheisiin, joiden perusteella en lähtisi ison ammattiryhmän palkka-asioilla leikkimään.

 

Pöyristyttävin tapaus oli kuitenkin Opettaja-lehden päätoimittajan Hanna Ottmanin pääkirjoitus viime perjantain Opettaja-lehdessä. Ottman kirjoittaa otsikon Kuuluuhan opettajien ääni? alla mm. näin: ”Opettajien äänen viestiminen laajalle on keskeinen Opettaja-lehden ja OAJ:n tavoite. Sitä me teemme, siksi me olemme olemassa. Opettajien ääni kulkee meiltä monia kanavia pitkin päättäjille, vaikuttajille ja suurelle yleisöllekin.” Puheet ja käytäntö eivät tässä tapauksessa kohtaa toisiaan. Tuntui melko epätodelliselta lukea tuollainen kirjoitus, kun todellisuudessa Opettaja-lehti valitsee OAJ:n asiantuntijoiden kanssa mielipiteet, jotka myötäilevät heidän kantaansa.

 

Vuosityöaikamalli on säästökeino, joka muuttaisi opettajuuden luonteen täysin. On täysin vastuutonta luoda opettajistolle vuosityöaikamallista kuva jonain kaiken muuttavana autuutena, kun totuus on täysin päinvastainen. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että mitään kymmenien tai satojen miljoonien lisäpanostusta opettajien palkkaukseen ei ole tulossa, joten tuloksena on korkeintaan jonkinlaisia tulonsiirtoja opettajaryhmältä toiselle, eikä jokaisesta opettajan tekemästä työtunnista makseta jatkossakaan. Tällaisen utopian takia ei kannata hylätä niitä hyviä asioita, joita nykyisessä palkkausjärjestelmässä on. Tällaisia ovat mm. ylitunneista, sijaistuksista, luokanvalvojuudesta ja tukiopetuksesta maksettavat lisäkorvaukset. Harva opettaja myöskään tahtoo päivän päätteeksi tehdä raporttia siitä, mitä on päivän aikana tehnyt, jotta pystyy todistamaan esimiehelleen täyttäneensä vuosityöaikamallin edellyttämät työtunnit. Hämmästyttäviä ovat myös OAJ:n edustajien puolelta tulevat puheet, joiden mukaan opettajien palkkaus ei voi perustua opetustuntien määrään. Eikö nimenomaan opettamisen pitäisi olla opettajan tärkein tehtävä?

                                                                       

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

En ole opettaja. Opettaja-lehteä luen sattumoisin ehkä kerran vuodessa tai kahdessa.

Viikko sitten sattumoisin tutkin lehden sisällön. Kauhistuin. Yhteiskunnallisesti (tai "poliittisesti") erittäin siistittyä, omalla tavallaan yksipuolista koko lehti. Mitään sellaista mikä voisi herättää ajattelemaan mitenkään toisin kuin alan instituutioiden (OAJ, valtio, OKM) kannat ja edut, ei lehdestä löydy. Hyssyttelevää ja kaiken kauniiksi selittelevää mössöä koko lehti. Tosi tylsä. Varmaan koko koululaitos ja alan instituutiot ovat sitä samaa, latistavaa, harmauttavaa, vallitsevia rakenteita ja etuja varjelevaa.

Erityisen tarkkaan tutkin jutun aktiivimallista. Taisi olla OAJ:n ekonomistin tai jonkun sellaisen tekemä. Todellista hyssyttelyä ja kriittisten näkemysten piiloon peittelyä.

Tutkailtiin myös ay-jäsenmaksun suuruutta (opettajatuttavan kanssa). Taisi olla noin 450 euroa/vuosi. Kerroin tuttavalle että minun jäsenmaksuni oli 110 euroa/vuosi (kassamaksuineen jotain 200 euroa) vaikka palkka oli miltei kaksinkertainen. Mitä tästä päättelemme?

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Blogisti Vehviläinen: "Olen yrittänyt kaksi kertaa kirjoittaa Opettaja-lehteen vuosityöaikamallin ongelmista. Kumpaakaan tekstiä ei ole julkaistu."

Kannattanee kirjoittaa tänne Usariin. Saa paremman ja laajemman näkyvyyden.
Saatesanoiksi voi vielä laittaa: "Tätä kirjoitusta ei hyväksytty Opettaja-lehteen".

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Tanskassahan siirryttiin näin vuosityöaikaan...

"Hallitus ja kunnat haluavat koulujen rehtoreille oikeuden päättää koulukohtaisesti, kuinka paljon työajastaan opettajat käyttävät oppituntien valmisteluun ja kuinka suuri osa omistetaan itse tunneille.

Opettajat vaativat takuita siitä, että kukin koulu erottaa osan ajasta myös valmistelutyöhön eikä koko työaika kulu valmistelematta luokan edessä."

https://yle.fi/uutiset/3-6560711

Käyttäjän MerjaKrkkinen kuva
Merja Kärkkäinen

Opettaja-lehti on huono ammattilehti, jos vertaa vaikka Lääkärilehteen tai Tehyn lehteen. Jutut Ooettajassa ovat selkokielisiä sopivan neutraaleja ikään kuin kohderyhmä olisi jotenkin yksinkertaista. Usein jätän lukematta lähden. Digiversio riittäisi. En ole ay-henkinen, mutta näen nykyisen koulutuspolitiikan alennuatilan johtuvan osin OAJ:n hampaattomuudesta.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Tämä kävi itsellänikin mielessä. Opettaja-lehti yrittää tietyllä tavalla suojella opettajia, etteivät he ajattelisi "väärin" ja omilla aivoillaan.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Opetan lukiossa, joka käyttää 1600 tunnin vuosityöaikaa. Käsityksesi kokonaistyöajasta on mielestäni väärä.

"Tällaisen utopian takia ei kannata hylätä niitä hyviä asioita, joita nykyisessä palkkausjärjestelmässä on. Tällaisia ovat mm. ylitunneista, sijaistuksista, luokanvalvojuudesta ja tukiopetuksesta maksettavat lisäkorvaukset."

Vuosityöajassa kaikki opetus ja muut työt merkitään työaikasuunnitelmaan ja siitä maksetaan korvaus. Kaikista noista maksetaan palkkaa myös vuosityöajassa.

"Harva opettaja myöskään tahtoo päivän päätteeksi tehdä raporttia siitä, mitä on päivän aikana tehnyt, jotta pystyy todistamaan esimiehelleen täyttäneensä vuosityöaikamallin edellyttämät työtunnit."

Tällaista vaatimusta ei ole. Työaikasuunnitelma tehdään etukäteen lukuvuoden alussa ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan jos työnkuvaan tulee muutoksia. Ei opettajalla ole mitään syytä todistella töitään päivittäisillä raporteilla.

Oletan, että hylätyt kirjoituksesi ovat sisältäneet tällaisia vääränlaisia käsityksiä vuosityöajasta ja ne on siksi hylätty.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Jussi, maksetaanko teillä siis esim. ryhmänohjaajuudesta, tukiopetuksesta yms. lisäkorvaus, vai leivotaanko ne sisään tuohon 1600 tunnin vuosityöaikaan?

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Kaikki työ merkitään työaikasuunnitelmaan, eli leivotaan sisään. Opetuksessa meillä on tunneilla 1,5 kerroin, joka sisältää suunnittelut ja arvioinnin. Tässä esityksessä asia on kuvattu hyvin.
http://www.kansanopistot.fi/yhdistys/kalenteri/201...

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Hei, Jussi!

Ensimmäinen kommenttisi: "Vuosityöajassa kaikki opetus ja muut työt merkitään työaikasuunnitelmaan ja siitä maksetaan korvaus. Kaikista noista maksetaan palkkaa myös vuosityöajassa."

Sinä saat tähän uskoa, minä en usko. Tekisin ihan mielelläni esimerkiksi 1800 tuntia vuodessa töitä ja ottaisin jokaisesta tunnista palkan, mutta en usko, että maksajaa löytyy. Sen takia kannatan nykyistä palkkamallia, jossa saan varmasti tietyistä lisätöistä korvauksen. Annan sinulle konkreettisen esimerkin, joka avaa vuosityöaikamallin idean palkanmaksajan näkökulmasta:

Pekka on englannin kielen lehtori peruskoulussa. Hänen peruspalkkansa on 2800 euroa kuussa ja opetusvelvollisuus 21 tuntia. Pekka on myös 7. luokan luokanvalvoja ja hänellä on 23 oppituntia viikossa. Hän saa kahdesta ylitunnista ja luokanvalvojuudesta peruspalkkansa päälle 400 euroa kuukaudessa. Hän tienaa siis 3200 kuukaudessa. Hän tekee töitä noin 1500 tuntia vuodessa. Ensi vuonna Pekka saa tehdä saman homman pelkällä peruspalkalla, koska opettajat ovat siirtyneet vuosityöaikamalliin. Pekka on iloinen, koska kunta säästää palkkakustannuksissa 400 euroa.

Toinen kommenttisi oli tämä: "Tällaista vaatimusta ei ole. Työaikasuunnitelma tehdään etukäteen lukuvuoden alussa ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan jos työnkuvaan tulee muutoksia. Ei opettajalla ole mitään syytä todistella töitään päivittäisillä raporteilla."

Vastaan tähän lainaamalla OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkosta (Opettaja-lehti, 2/2018/ sivu 15): "Opettaja kirjaa, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen."

Ja viimeinen kommenttisi: "Oletan, että hylätyt kirjoituksesi ovat sisältäneet tällaisia vääränlaisia käsityksiä vuosityöajasta ja ne on siksi hylätty."

Voit uskoa, että Opettaja-lehti julkaisee tasapuolisesti myös kriittisiä näkemyksiä esimerkiksi tästä vuosityöaikamallista, enkä ole väittänytkään kirjoittavani muuta kuin oman mielipiteeni asiasta. Se ei ole maailman ainoa totuus. Voit myös uskoa vain ja ainoastaan OAJ:n edustajien ja Opettaja-lehden näkemykset tähän asiaan liittyen. Sinulla siihen täysi oikeus, kuten minulla on omaan mielipiteeseeni. Jostain kumman syystä olen kuitenkin saanut tänään ympäri Suomen sähköpostiviestejä, joissa opettajat kertovat kokeneensa samanlaista mielipidesensuuria Opettaja-lehden taholta. He eivät ole edes tästä asiasta yrittäneet kirjoittaa, vaan mm. lomautuksista ja muista opetusmaailmaan liittyvistä ilmiöistä.

Oikein mukavaa viikkoa sinulle! On hienoa, että tästä asiasta syntyy keskustelua, vaikka asiasta eri mieltä taidamme ollakin.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Vastaan tähän lainaamalla OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkosta (Opettaja-lehti, 2/2018/ sivu 15): "Opettaja kirjaa, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen."

Työsuunnitelmaan kirjataan vuoden alussa resurssit. Jos ne merkittävästi muuttuvat niin työaikasuunnitelmaa korjataan. Jos esim. johonkin vastuuseen kuluu selkeästi enemmän aikaa kuin suunniteltiin niin resurssia korjataan. Mutta missään nimessä meillä ei kenenkään ole tarvinnut tehdä päivittäisiä raportteja. Opetusresurssi on esim. aina sama. Muut vastuut saattavat vaihdella.

Ja esimerkkisi Pekka tekisi jatkossa vuodessa 1600 tuntia ja hänen resurssinsa täytettäisiin velvollisuuksilla, jotka selkeästi kirjataan hänen työaikasuunnitelmaansa. Se mihin hänen palkkansa asettuisi onkin sitten oma kysymyksensä.

Minä opetan lukion, perusopetuksen lisäopetuksen ja aikuisten perusopetuksen englantia, teen markkinointimateriaaleja, suunnittelen ja vedän kansainvälisiä projekteja ja yleisesti osallistun koulun arjen pyörittämiseen 1600 tunnin verran vuodessa ja tienaan 11 vuoden kokemuksella 3656,98€/kk. Minun on vaikea purnata vuosityöajasta, enkä ole kuullut valitusta muiltakaan kollegoilta.

Vuosityöaika on ollut myös erinomainen työkalu yt-neuvotteluissa. Koska kaikki työ kirjataan ylös, pitää työnantajan määrätä selkeästi se työ, joka poistetaan.

"Voit myös uskoa vain ja ainoastaan OAJ:n edustajien ja Opettaja-lehden näkemykset tähän asiaan liittyen. Sinulla siihen täysi oikeus, kuten minulla on omaan mielipiteeseeni."

Minun ei tarvitse uskoa kenenkään mielipiteisiin. Olen ollut jo useamman vuoden opettajana vuosityöajassa.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen Vastaus kommenttiin #13

Perusopetuksessa on puhuttu 1520 tunnin vuosityöajasta. Puhun yleensäkin asiasta peruskoulun näkökulmasta, koska itse peruskoulussa opetan. "Pekka" siis tekisi vuosityöaikamallissa seuraavana vuonna työnsä selkeästi pienemmällä palkalla.

On hienoa, että sinulla on positiivisia kokemuksia vuosityöaikamallista ja varmasti se sinun työnkuvassasi on toimiva ratkaisu. Nuo esimerkkisi eivät kyllä vastaa peruskoulun arkea millään tavalla, peruspalkasta puhumattakaan.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #14

Tässä on tavallaan kaksi eri kysymystä. Ensimmäinen on, että onko muutos vuosityöaikaan mahdollisimman reilu nykyisen palkkauksen näkökulmasta ja toinen, että onko vuosityöaika hyvä tapa seurata työn kuormittavuuden ja palkkauksen suhdetta. Jälkimmäiseen voin sanoa, että on.

Olettaisin, että peruskoulun arjen kannalta vuosityöaika on myös hyvä. Kun suoritettava työ käydään yhdessä työnantajan kanssa tarkasti läpi niin kaikilla on varmasti selkeä käsitys siitä, mistä palkkaa oikeastaan maksetaan.

""Pekka" siis tekisi vuosityöaikamallissa seuraavana vuonna työnsä selkeästi pienemmällä palkalla."

Tämähän riippuu täysin siitä, miten palkat muunnetaan. Onko jossain taulukkoja, joissa vuosityöajan palkat perusasteella on määritelty?

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen Vastaus kommenttiin #15

Koulullamme käytiin esittelemässä tuota vuosityöaikamallia ja ainakin silloin opettajistolle sanottiin, ettei mitään merkittäviä palkankorotuksia ole tulossa. Saman käsityksen olen saanut myös mm. OAJ:n vuosityöaikaillassa, jossa olin läsnä.

Tietenkin on eri asia, jos peruspalkkaan tulisi tuolla 1520 tunnin vuosityömäärällä useamman sadan euron korotus. Ilman tällaista korotusta vuosityöaikamallissa ei ole oikeastaan mitään järkeä peruskoulun puolella opettajan näkökulmasta.

Tuohon Pekka-esimerkkiin oli muuten lipsahtanut sellainen virhe, että englannin lehtorin opetusvelvollisuus on peruskoulussa 20 oppituntia viikossa, ei 21. Se ei kuitenkaan esimerkkini ideaa muuta millään tavalla.

Sitten on toki myös sellainen asia, että kyllä varmasti esimerkiksi 20 vuotta peruskoulussa opettaneet opettajat selviävät työstään kunnialla helposti alle 1520 tunnin vuodessa. Heillehän siirtyminen vuosityöaikaan olisi myös kova isku. Toisaalta esimerkiksi vastavalmistuneen luokanopettajan on käytännössä mahdotonta selvitä työstään tuolla tuntimäärällä, mutta onko heillekään oikeasti varaa maksaa esimerkiksi 1800 tunnista palkkaa vuosittain. Ja mistä se raha tulee? Vai annetaanko raamit ja sanotaan, että tällä tuntimäärällä on selvittävä? Ei ole osoitettu mitään kymmenien miljoonien lisärahaa perusopetuksen palkkoihin.

Erityisesti ihmettelen OAJ:n positiivista suhtautumista kokeiluneuvotteluihin. KT:n innon ymmärrän kyllä, koska ilman tuntuvaa peruspalkan nostoa tämä malli on heille pelkkää säästöä.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #16

Se, että palkankorotuksia ei ole tulossa ei varmaankaan tarkoita, että vuosityöajan kuukausipalkka olisi sama kuin nykyinen peruspalkka. Varsinkin, jos tuo peruspalkka on tullut huomattavasti pienemmällä resurssilla kuin 1520 tuntia vuodessa. Se olisi minunkin mielestäni aika törkeä yritys alentaa opettajien palkkoja.

"Sitten on toki myös sellainen asia, että kyllä varmasti esimerkiksi 20 vuotta peruskoulussa opettaneet opettajat selviävät työstään kunnialla helposti alle 1520 tunnin vuodessa. Heillehän siirtyminen vuosityöaikaan olisi myös kova isku."

Ei tällaisissa tapauksissa maksettaisi kokeneille opettajille yhtään vähemmän. Resurssi laaditaan työn keskimääräisen suorittamisen mukaan. Sitä ei kytätä jatkuvasti, että oletko hieman hitaampi tai nopeampi. Sinulla hieman väärä kuva siitä, kuinka usein ja tarkkaan työsuorituksia vuosityöajassa syynätään.

"Toisaalta esimerkiksi vastavalmistuneen luokanopettajan on käytännössä mahdotonta selvitä työstään tuolla tuntimäärällä, mutta onko heillekään oikeasti varaa maksaa esimerkiksi 1800 tunnista palkkaa vuosittain."

Ei kai nytkään makseta vastavalmistuneelle opettajalle enemmän vain siksi, että hän on hitaampi työssään?

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen Vastaus kommenttiin #17

"Ei kai nytkään makseta vastavalmistuneelle opettajalle enemmän vain siksi, että hän on hitaampi työssään?"

Eikö tämän vuosityöaikamallin idea ole nimenomaan se, että jokaisesta tehdystä tunnista maksetaan? Jos opettaja tarvitsee työhönsä 1758 tuntia vuodessa, hänelle maksetaan yhtä monesta tunnista. Tämän takia en tähän malliin peruskoulun puolella uskokaan. Opetat käsittääkseni Raudaskylän lukiossa, ja minä Malmin peruskoulussa. Työnkuvamme ja peruspalkkamme on niin erilainen, että puhumme käytännössä täysin eri asioista. Saamaasi peruspalkkaan ei peruskoulun luokanopettaja tai lehtori pääse edes täydellä 20 vuoden kokemuslisällä. Sen takia lisäkorvaukset esimerkiksi ylitunneista, luokanvalvojuudesta, tukiopetuksista jne., ovat meille hyvin tärkeitä, jotta palkkatasomme pysyy edes kohtuullisena työn vaativuuteen nähden. Kunnioitan näkemystäsi hyvin paljon, mutta kosketuspintamme opetustyöhön on hyvin erilainen.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #18

"Eikö tämän vuosityöaikamallin idea ole nimenomaan se, että jokaisesta tehdystä tunnista maksetaan?"

Kyllä mutta se perustuu keskimääräiseen suoritustahtiin. Nopeudesta ei sakoteta ja hitaudesta ei palkita. Olet ymmärtänyt väärin jos luulet, että opettaja säntillisesti kirjaa joka päivä joka tunnin ja hänelle maksetaan näiden kirjausten perusteella vaihtelevasti palkkaa. Opetuksessa meillä on 1,5 kerroin ja muu työ arvioidaan keskimääräisen suoritustahdin mukaan ja jos työ osoittautuu vaativammaksi niin resurssia lisätään.

Se huomio pitää tehdä, että vuoden alussa ei ole tarkoitus vetää vuosityöaikaa heti täysin tappiin vaan sinne jätetään yllätyksille tilaa. Koulun arki on toisaalta hyvin ennalta-arvattavissa, joten suunnitelmien tekeminen on sinänsä helppoa.

"Työnkuvamme ja peruspalkkamme on niin erilainen, että puhumme käytännössä täysin eri asioista."

Ei ole. Minun työaikani koostuu pääsääntöisesti opetuksesta ja siinä sivussa koulun arjen pyörittämisestä. En keksi miten työsi olisi kovin paljon erilaista. Teen työtäni pääsääntöisesti koululla(ns. luottotyöaika) mutta 206-406 tuntia voin tehdä valitsemassani paikassa sopimuksen mukaan.

"Sen takia lisäkorvaukset esimerkiksi ylitunneista, luokanvalvojuudesta, tukiopetuksista jne., ovat meille hyvin tärkeitä, jotta palkkatasomme pysyy edes kohtuullisena työn vaativuuteen nähden."

Nämä edelleenkin varmasti korvataan. Meillä on ryhmänohjaajia ja tukiopetusta yhtälailla. Kaikki on merkitty työaikasuunnitelmaan ja kaikista tulee korvaus.

Käsitteestä peruspalkka on turha väitellä, jos emme tiedä miten se muutos kohdallanne tehdään. Jos peruspalkka olisi semmoisenaan vuosityöajan kuukausipalkka ja siihen vain sisällytettäisiin nuo lisätyöt ilman korvausta niin se olisi niin väärin ettei siihen kukaan suostuisi. En kuitenkaan usko, että tarkoitus on tehdä näin.

PS. meinasin ihan unohtaa KiKyn. Vuosityöaikani on siis itseasiassa 1624 tuntia.

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen Vastaus kommenttiin #19

"Nämä edelleenkin varmasti korvataan. Meillä on ryhmänohjaajia ja tukiopetusta yhtälailla. Kaikki on merkitty työaikasuunnitelmaan ja kaikista tulee korvaus.

Käsitteestä peruspalkka on turha väitellä, jos emme tiedä miten se muutos kohdallanne tehdään. Jos peruspalkka olisi semmoisenaan vuosityöajan kuukausipalkka ja siihen vain sisällytettäisiin nuo lisätyöt ilman korvausta niin se olisi niin väärin ettei siihen kukaan suostuisi. En kuitenkaan usko, että tarkoitus on tehdä näin."

Tällä hetkellä asiasta on kerrottu niin, että jatkossa nuo lisäkorvaukset sisältyisivät vuosityöaikaan, eikä peruskuukausipalkkaan ole mitään isoja korotuksia tulossa. Siitähän tämä kritiikki kumpuaakin. Kuten sanoit, se olisi niin väärin, ettei siihen kukaan suostuisi. Asia on tietysti eri, jos lyödään pöytään varma tieto siitä, että palkkoja korotetaan reilusti. Siihen asti tämä vaikuttaa pelkältä säästökeinolta. Menen tänään jälleen yhteen vuosityöaikailtaan kuulemaan ja kyselemään. Jospa siellä on uutta kerrottavaa tuohon peruspalkka-asiaan liittyen. Ennen sitä on varmasti turha kiertää kehää tässä keskustelussamme.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #20

"Tällä hetkellä asiasta on kerrottu niin, että jatkossa nuo lisäkorvaukset sisältyisivät vuosityöaikaan, eikä peruskuukausipalkkaan ole mitään isoja korotuksia tulossa."

Jos todella on kyseessä useiden satojen palkanalennus niin olet ihan oikeassa, ettei kannata. Mutta en usko, että näin on. Luulen, että vuosityöaika heijastaa työnmäärää, eli jos teet 1520 tuntia vuodessa niin saat saman palkan kuin aikaisemmin samalla työn määrällä.

Onko teidän opettajilla nykyään kovinkin eri määrät työtä kun keskenään vertaillaan? Vuosityöajassa velvollisuudet on tarkoitus jakaa mahdollisimman tasaisesti, koska kaikkien palkka olisi myös aikalailla sama.

Iso muutos meillä oli aikoinaan se, että eri aineiden välisistä eroista luovuttiin. Kaikkien aineiden tunneilla on samat resurssit. Ennen taisi olla niin, että esim. äidinkielessä vaadittiin samaan palkkaan vähemmän työtä kuin muissa aineissa. Ei siitä silloin kovin kova purnaus tullut ja nyt kukaan ei muista edes tällaista.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #21

Terve Jussi,

tuskinpa äikänmaikoilta vaaditaan samaan palkkaan vähemmän työtä kuin muilta, sen verran kova duuni on mm. kirjallisten töiden arvioinnissa.

Itse mietin vuosityöajan suhteen mm. sitä, miten monessa eri koulussa opettavien tuntiopettajien palkka lasketaan, varsinkin kun etukäteen ei voi lainkaan tietää, kuinka paljon sijaistuksia yms. tekee. Minusta ei ole oikein toivottava tilanne, jos tismalleen samaa työtä tekevät ovat kovin erilaisten palkkasysteemien piirissä. Pysyisivätkö tuntiopettajat ja sijaiset edelleen opetusvelvollisuusjärjestelmässä? Itse esim. toimin kahdella eri työnantajalla tuntiopettajana, ja kurssimäärät elävät pitkin vuotta.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #22

"tuskinpa äikänmaikoilta vaaditaan samaan palkkaan vähemmän työtä kuin muilta, sen verran kova duuni on mm. kirjallisten töiden arvioinnissa."

Ilmaisin hieman huonosti, eli resurssiin kirjattuja opetustunteja vaadittiin aikaisemmin vähemmän, jotta sai täyden palkan, koska työ katsottiin kuormittavammaksi kuin muut. Tästä siis luovuttiin.

"Itse mietin vuosityöajan suhteen mm. sitä, miten monessa eri koulussa opettavien tuntiopettajien palkka lasketaan, varsinkin kun etukäteen ei voi lainkaan tietää, kuinka paljon sijaistuksia yms. tekee."

Suhasin itsekin kahden oppilaitoksen väliä ja siitä sai lisäkertoimen. Ja sijaistukset voidaan varmaan katsoa, että kuinka paljon niitä on keskimäärin tarvittu ja tehdään arvio. Jos arvio on pahasti pielessä vaikka puolen vuoden jälkeen niin sitä korjataan.

"Pysyisivätkö tuntiopettajat ja sijaiset edelleen opetusvelvollisuusjärjestelmässä?"

Tähän en osaa peruskoulun osalta vastata. Meillä ei tehdä eroa opetuksen ja muun työn valillä. Opetustunnit vain kerrotaan 1,5:llä. Tuntiopettajille korvataan tunnit toteutuneen resurssin mukaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #23

Eikös ole vähän hassua jos sijaistuksien määrä arvioidaan etukäteen ja puolen vuoden välein tarkistetaan? Eikö nykyinen palkkaussysteemi ole paljon ketterämpi (muotitermiä käyttääkseni), kun se saman tien reagoi työmäärän muutoksiin? Entä mitä tarkoittaa "tuntiopettajalle korvataan tunnit toteutuneen resurssin mukaan"? Ja vielä yksi (mahdollisesti tyhmä) kysymys: onko siis niin, että vuosityöajassa ei enää katsota, että eri oppiaineet vaativat opettajiltaan eri määrän työtä, ja peruspalkan saamiseksi vaadittavat opetustuntimäärät tasataan? Että jatkossa esim. äikänmakoilta ja liikunnanmaikoilta vaaditaan sama määrä opetustunteja?

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #24

"Eikös ole vähän hassua jos sijaistuksien määrä arvioidaan etukäteen ja puolen vuoden välein tarkistetaan?"

Se on nimenomaan joustava. Henkilölle varataan suurinpiirtein oikea resurssi vuoden alussa. Ja jos se merkittävästi muuttuu matkan varrella niin sitten sitä resurssia korjataan. Ei yksittäisten tuntien osalta.

Meillä ei ainakaan kaikkea 1624 tuntia laiteta heti varatuksi selkeään resurssiin vaan kaikilla on jonkin verran sijoittamatonta resurssia. Tärkeintähän on, että koulun arki toimii, hommat tulevat tehdyksi ja taakanjako on selkä ja tasainen. Jos epäilyttää niin näen työaikasuunnitelmista heti mitä muut tekevät.

"Entä mitä tarkoittaa "tuntiopettajalle korvataan tunnit toteutuneen resurssin mukaan"?"

Tuntiopettajalla on kurssi, jos hän opettaa sen niin hän saa siitä palkkaa, jos kurssi ei toteudu, hän ei opeta, eikä saa palkkaa. Mitään velvollisuutta hänellä ei ole. Mitä olen kuullut, niin ilmeisesti jos tuntiopettajalla on todella paljon tunteja niin halvempaa palkata hänet kokopäiväiseksi.

"onko siis niin, että vuosityöajassa ei enää katsota, että eri oppiaineet vaativat opettajiltaan eri määrän työtä, ja peruspalkan saamiseksi vaadittavat opetustuntimäärät tasataan? Että jatkossa esim. äikänmakoilta ja liikunnanmaikoilta vaaditaan sama määrä opetustunteja?"

Meillä ei tällaista eroa enää ole. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö muualla voitaisi tehdä tuo ero, sillä olemme vain yksi vuosityöajan soveltaja. Tärkeintä muutoksessa on, että ehdot sovitaan mahdollisimman reiluiksi.

Käyttäjän HannaOttman kuva
Hanna Ottman

Kiitos palautteesta. Juho Vehviläinen on oikeassa siinä, että vuosityöaikamallista on tarpeen keskustella. Opettaja-lehti haluaa vaalia sellaista keskustelukulttuuria, jossa asioista puhutaan faktojen pohjalta. Tämän vuoksi käytäntömme on, että tarvittaessa mielipidekirjoituksen yhteydessä julkaistaan järjestön asiantuntijan vastaus kirjoitukseen.

Juho Vehviläisen viime kirjoitus on jäänyt julkaisematta tilanpuutteen vuoksi, minkä hänelle kerroimmekin. Pyrimme myös huolehtimaan siitä, että mielipideosastolla saa tilaa mahdollisimman moni sinne tekstejä tarjoava kirjoittaja.

Olemme kehottaneet Juho Vehviläistä ottamaan vuosityöaikamalliin liittyviä huomioitaan esiin paikallisten opettajayhdistysten aktiivitoimijoiden tilaisuudessa, jossa on paikalla asiantuntijoita ja keskustelua voidaan käydä perusteellisesti. Vaientamisesta tai sensuurista ei ole kyse. Päinvastoin. Rakentava keskustelu on aina tervetullutta.

Ystävällisin terveisin

Hanna Ottman
viestintäjohtaja, OAJ

Käyttäjän juvehvilainen kuva
Juho Vehviläinen

Ensimmäiseen kappaleeseen liittyen on yksi kysymys: Onko fakta siis sellaista tietoa, jota vain OAJ:n asiantuntija voi tuottaa?

Toinen kappale on suoranaista valehtelua. Teiltä on kyllä vastattu minulle, mutta tuo tilanpuute on naurettava tekosyy. Eikö lokakuussa lähettämälleni kirjoitukselle ole vieläkään löytynyt tilaa? Ainakin yhdessä lehdessänne sen jälkeen on ollut vain yksi mielipidekirjoitus. Olen saanut kyllä vastaukseksi muita syitä, joiden perusteella tekstejäni ei ole julkaistu. Joskus ei ole kyllä tullut mitään selitystä tai tekstiäni on typistetty kysymättä minulta. Ja sinähän et ole vastannut itse sähköpostiini yhtään mitään, vaikka lehden päätoimittaja oletkin. En haluaisi mitään yksittäisten työntekijöidenne sähköposteja tuoda julki, mutta teen sen, jos asioista ruvetaan valehtelemaan.

Kolmanteen kappaleeseen vastaan sen verran, että näin olen toiminutkin.

Lisätty klo 17.30: Tarkastin sähköpostistani, ja olen ensimmäisen kerran yrittänyt kirjoittaa vuosityöaikamallista Opettaja-lehteen 22. maaliskuuta 2017. Ilmeisesti kirjoitusjono ei vedä kovin hyvin. Toki tuon tekstin hylkäykseen sain vastauksen, jossa julkaisematta jättämistä perusteltiin jälleen kerran väärillä tiedoilla.

Anna Manna

Hyvä Hanna Ottman, olisiko OAJ:n sitten aika kertoa faktaa tästä vuosityöajasta tai kokonaistyöajasta? Paljonko luvattu palkankorotus? Paljonko lisää työtä tämän eteen? Millainen työaikamalli todella olisi, minkälaiset tuntimäärät tarkalleen olisivat? Kun haluatte kerta keskustella asioista faktojen pohjalta, niin missä ne faktat sitten ovat? Eipä ole ainakaan teidän kotisivuilla tai asiantuntijoidenne tiedossa (yritin keskustella asiasta Educa messuilla, saamatta vastauksia).

Käyttäjän HenriAitakari kuva
Henri Aitakari

Kiitos, Juho! Julkaistuja kirjoituksiasikin on ollut ilo lukea ja tätä erityisesti. Niin opetusala kuin koko yhteiskunta on menossa jatkuvan kontrollin ja valvonnan aikaansaamaan epäluottamuksen ja motivaatiopulan aikaan. Erityisesti opetusalalla tällainen holhoaminen on tuhoisaa. Opettajienhan pitäisi pitää huolta oppilaista, eikä esimiesten tai ammattiliiton holhota opettajia. Opettajat eivät ole tottuneet käyttämään kellokorttia, eivätkä kirjaamaan jokaista liikettään ja raportoimaan tekemisistään. Minkäänlaista luottamusta opettajiin ei tunnu enää löytyvän, vaan oletusarvo on, että olet laiska ja teet työsi huonosti.

Jarno Ampuja

Allekirjoitan.

Ihmettelin jo vuosia sitten miksi ammattijärjestön lehti julkaisee sankaritarinoita, joissa opettaja repii työnsä hedelmät omasta selkänahastaan.

Pauli Anttila

Vaikea olla Juhon kanssa eri meiltä. Samoja teemoja ja samaa hämmästelyä on käyty työmaalla. En tunne ketään, jonka mielestä työaikaremontissa olisi edes jotain mieltä. Meillä on edunvalvojana joku, joka valvoo muitten kuin meidän etuja.

Opettaja-lehden kippaan nykyisin suoraan paperinkeräykseen. Jos harvoin sen avaan, löydän sieltä aurinkoisia kasvoja, pirteitä elämäntapamuutoskonsultointeja ja joka kerta saman pääkirjoituksen. "Me ollaan hyviä" ja "Meillä on kivaa", kerrotaan jokaisessa artikkelissa. Jos ay-jäsenmaksulla saisi Me Naiset -lehden, ottaisin mieluummin sen.

Toimituksen poiminnat